Suttisen marja- ja vihannestilaa kehitetään asiakkaiden tarpeita kuulostellen. Tilapuotiin väkeä vetävät kotimainen laaturuoka ja käsityöläisten taidonnäytteet. Kun kahvittelijat lisääntyivät, rakennettiin uusi kahvila jäätelöbaareineen.
Pälkäneläisen Suttisen tilan parkkipaikalla suhaa autoja kuin kesäfestareilla. Osa asiakkaista on tuttuja, mutta moni myös Pälkäneentieltä tai Lahti-Tampere-tieltä piipahtelijoita.
Sydänhämäläisestä pihapiiristä silmä poimii ensimmäisenä kesäkukka-amppeleita tulvivan vihermajan, sen vierestä leikkipaikaksi varustellun vanhan jyväaitan. Tilapuodin alakerrassa myydään suomalaisten pientuottajien herkkuja, yläkerrassa käsitöitä. Myös tuliterä kahvilarakennus jäätelöbaareineen istuu luonnikkaasti maisemaan.
– Aluksi myimme tuotteita pirtistä, kunnes laajensimme vanhasta autotallista myymälän. Sitten asiakkaat alkoivat kysellä kahvia. Ensin laitettiin pieni pöytä, sitten vähän isompi pöytä – kunnes korona-aikana päätimme, että meidän on rakennettava erillinen kahvila, emäntä Erja Rissanen kertoo.
Tilalla lyövät kättä väkevä suomalainen maatalousperinne ja moderni yrittäjyys. Tilan isännän Simo Laakson isovaari Ville Simonpoika osti Suttisen tilan vuonna 1879. Simon ja Erjan koti on upeassa punatiilirakennuksessa, jonka Simon vaari Eemeli Suttinen rakennutti sisällissodassa palaneen tilan raunioille.
Sukupolvenvaihdos tehtiin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Työnjako on selkeä: Simo vastaa viljelystä ja Erja sekä tyttäret Alina Laakso, 28, ja Anna Laakso, 22, puodista ja kahvilasta. Perheen kolmas tytär Ella Laakso, 26, on työelämässä tilan ulkopuolella.
Viljelysten ja tilamyynnin lisäksi perheellä on majoitustoimintaa Tahkon hiihtokeskuksen liepeillä Nilsiässä, Villa Einolassa, joka on sieltä kotoisin olevan Erjan peruja.
Suttisen tila sijaitsee Sydän-Hämeessä Pälkäneellä. Tilaa sivuaa Hämeenlinnaan johtava Pälkäneentien, vähän kauempana kohisee Lahti-Tamperetie
Uusia lajeja kokeillen
Päätuotantolajin mansikan lisäksi avomaalla ja tunneleissa kasvaa vadelmaa. Tilalla tuotetaan myös ruusukaalia ja pinaattia.
– Erityistä strategiaa ei ole ollut, vaan pellolla on kokeilu yhtä sun toista. Jos joku ei ole kannattanut, se on jätetty pois. Olemme yrittäneet etsiä lajeja, jotka kiinnostavat, mutta joita ei vielä paljon viljellä, Simo kertoo.
Ruusukaali on ottanut yhä isomman paikan ruokapöydissä. Sen viljely on jokseenkin työlästä, sillä poiminta ja pakkaaminen tehdään käsin.
– Kotimaisissa oloissa ruusukaali kasvaa sen verran epätasaisesti, ettei koneellinen poiminta onnistu.
Marjoja ja vihanneksia menee välittäjille, torimyyjille sekä suoramyyntinä, mutta suurimman osan tila myy Lidlille ja S-ryhmälle.
– Isoja ostajia varten tarvitaan isoja määriä, mikä tarkoittaa myös tietynlaista riskiä. Jos menekkiä ei olekaan, osa tuotannosta saattaa jäädä peltoon.
Alina Laakso ja Anna Laakso ovat olleet tilan toiminnassa mukana lapsuudestaan lähtien. Suttisen tilalla voi ostosten lomassa nauttia myös kotieläinpihasta.
Laatua läheltä
Omien marjojen ja vihannesten lisäksi tilapuodissa on myynnissä laaja valikoima lähiseudun viljelijöiden kasviksia sekä leipomoiden herkkuja.
Tilalla on seurattu läheltä kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvua ja sen myötä lähiruuan suosiota.
– Olemme lähteneet alusta asti siitä, että tuotteet ovat kotimaisia. Moni asiakas tulee hakemaan jotain jo aiemmin ostamaansa, Alina toteaa.
Monipuolisen tilapuodin varustaminen on oma työsarkansa.
– Talvisaikaan etsimme Alinan kanssa netistä ja reissuiltamme uusia tuottajia ja tuotteita. Kotimaisten pientuottajien tuotteet ovat erittäin laadukkaita, sillä he tekevät työtään rakkaudella, Erja sanoo.
Enemmistö tuotteista ostetaan tuottajilta, mutta esimerkiksi käsitöistä osa otetaan myyntitilille. Joskus pienenkin tuote-erän myyntiin saattaminen on tekijälleen ratkaisevaa.
– Moni pientuottaja on sanonut, että heidän markkinansa ovat alkaneet sen jälkeen, kun he ovat myyneet meillä ensimmäiset tuotteensa.
Alina vastaa puodin markkinoinnista ja kotisivujen päivittämisestä. Tepsiviksi kanaviksi ovat osoittautuneet Facebook ja Instagram, lisäksi tiedottamisessa käytetään paikallislehtiä. Myös puskaradio tuo uusia asiakkaita.
Tulevaisuudessa tilalle aiotaan houkutella asiakkaita myös talvella.
– Olimme viime joulunaikaan kuukauden auki, ja kyllä ihmisiä tuli ostoksille. Tuolloin tein vähän tavallista enemmän markkinointia.
Erja ja Alina tekevät jatkuvaa yhteistyötä pientuottajien kanssa ja he ovat hyvin perillä ajankohtaisesta keskustelusta, joka on tätä nykyä varsin kriittistä.
– Kotimaisuutta rummutetaan, mutta lähellä tuotetun ruuan ja pientuottajien tuotteiden osuutta voisi entisestään kasvattaa esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa, Erja toteaa.
Suttisen tilamyymälässä on myynnissä ruokaa useilta lähituottajilta.
Työtä monelle
Kasvu perinteisestä tilasta maaseudun monialayritykseksi on tapahtunut maltillisesti ja tarpeiden saattelemana. Vuosien myötä on ehditty tehdä useita investointeja.
– Suurin investointi on ollut 2015 rakennettu iso vihanneshalli, jossa on kylmävarasto ja pakkausosasto, Simo kertoo.
Suurimmat kulut syntyvät palkkauksesta. Viljelyksillä on sesonkiaikana 60–70 poimijaa, puoti työllistää kesäisin parikymmentä henkilöä. Simo arvioi palkkauskulujen nousevan vuodessa pelkästään maatalouspuolella 600 000–700 000 euroon.
– Meillä on hyviä työntekijöitä, jopa toisen polven poimijoita. Yli puolet poimijoista on moldovalaisia, lisäksi on ukrainalaisia, joista muutamia saimme tänne jopa täksi kesäksi.
Pätevät ja luotettavat työntekijät ovat tilan voimavara. Koska yrittäjät eivät ehdi venyä joka paikkaan, töitä on opittu jakamaan.
– Työntekijöistämme on löytynyt hyviä esihenkilöitä, jotka kantavat vastuuta, ja näin ollen me voimme käyttää aikaamme toisaalla, Erja kuvaa.
Työllistävän maatalousyrityksen paperishow on homma, jota yrittäjät kuvaavat raivostuttavaksi.
– Byrokratia on valtava, paperityöt ovat liki kymmenkertaistuneet siitä, kun aloitimme. Tosin sekin on vaan ajateltava osana työntekoa, Simo toteaa.
Tuliterässä kahvilassa on tarjolla leipomoherkkuja.
On myös levättävä
Vaikka Simolla ja Erjalla on yrittäjinä täystohina päällä, on sukupolvenvaihdoksestakin jo keskusteltu. Perheen kaikki tyttäret ovat osallistuneet tilan kehittämiseen, mutta jatkossa päävastuun ottanee Alina.
– Tulevaisuudessa sitten katson, millä kuviolla tulen tätä jatkamaan, hän pohtii.
Yrittäjäperhettä rikastuttaa monipuolinen tietotaito. Alina on koulutukseltaan varhaiskasvatuksen opettaja, ja talvisaikaan hän tekee sijaisuuksia päiväkodissa. Ella on psykologi ja Anna opiskelee Aalto-yliopistossa.
Tilan toimet eivät pääty sadonkorjuuseen, sillä loppuja ruusukaaleja pakatessa joulu jo kurkkii ovella. Kun vihonviimeisen kuormurin takavalot loittonevat Pälkäneentielle, yrittäjät huokaisevat.
– Hiljaisinta on tammi–helmikuussa, jolloin saatamme lähteä matkalle – joko kotimaahan tai ulkomaille. Usein matkamme ovat ammattipainotteisia; olemme käyneet tutustumassa tilapuoteihin, ravintoloihin ja kiinnostaviin maatilamatkailukohteisiin, joista saa hyviä ideoita.
Joutenolo on osoittautunut edistyksellisille yrittäjille paitsi tarpeelliseksi lepoajaksi, myös luovuuden keitaaksi.
– Kun tästä kaikesta tulee tauko, alkavat uudet, villit ideat lennellä, Erja nauraa.
Idea saattaa liittyä tuotantoon, mutta voi se olla myös joku vekkuli hauskuutus – kuten aikoinaan keksitty maissilabyrintti. Kun rehumaissi syksyisin hujahtaa yli miehen mitan, Simo ajaa peltoon labyrintin, jonne ripotellaan pieniä tehtäviä. Sokkeloissa asiakkaiden kelpaa juoksennella ja eksyillä.
Tilamyymälän yläkerta on täpötäynnä eri puolilla maata valmistettuja käsitöitä ja lahjatavaroita.
Suttisen tila
PÄLKÄNE● Yrittäjät: Simo Laakso ja Erja Rissanen. Yritystoiminnassa mukana tyttäret Alina Laakso ja Anna Laakso.
● Historia: Simo Laakson isovaari Ville Simonpoika osti Suttisen tilan vuonna 1879. Simo Laakso ja Erja Rissanen ovat tilan neljännen polven yrittäjiä.
● Kokonaisuus: Tila koostuu kahdesta yrityksestä: Suttisen maatila ja tilapuotiyhtiö Suttinen Oy.
● Viljelyslajit: Mansikka 10 ha, vadelma 3 ha, ruusukaali 12 ha, pinaatti 3 ha.
● Toiminta: Kahvila-jäätelöbaari ja tilamyymälä, jossa elintarvikkeita ja käsitöitä, sekä kesäkukkia, taimia ja pieni kotieläinpiha. Matkailumajoitusta yrityksellä on Nilsiässä Villa Einolassa.
● Työntekijöitä: Sesonkiaikoina puodissa parikymmentä, viljelyksillä 60–70 poimijaa.
● Liikevaihto: 1,3 miljoonaa euroa, Tilapuoti Suttinen Oy 0,8 miljoonaa euroa.
