Laumanvartijakoiria on monia rotuja, mutta niille on yhteistä voimakas tarve vartioida omaa laumaa ja suojella sitä petoja vastaan. Iisalmelaisella tilalla on jo kolmas koira kasvamassa tehtäväänsä.
Välimäen tilalla Iisalmen Pörsänmäellä käyskentelee tyytyväisiä limousin-nautoja. Tilakeskuksen kupeessa laitumella ryhmä sonneja ei paljoa välitä ihmisistä, mutta väliin ne tarkkailevat aidan viereen ryhmittyvää pyreneittenkoiraa, yksivuotiasta Harria.
Maatilayrittäjä ja eläintenkouluttaja Ulla Hööpakka kertoo, että nuoresta iästään huolimatta Harrilla on vahva laumanvartijakoiraidentiteetti.
– Pyreneittenkoira vaikuttaa hyvältä työn jatkajalta. Se pärjää suurikokoisten nautojen ja aasienkin kanssa. Meillä on Harrin lisäksi tiibetinmastiffi Herkko, joka on seitsenvuotias.
Herkko käväisee pihalla brahma-kanojen kyljessä tarkistamassa tilannetta. Herkko on järjestyksessään tilan toinen tiibetinmastiffi.
– Meillä oli Helka-tiibetinmastiffi, mutta se loukkaantui nuorena ja nukutettiin hiljattain ikiuneen vanhojen vammojen alkaessa vaivata.
Ulla Hööpakka ja puoliso Juha Korhonen jatkoivat Korhosen sukutilan toimintaa vuonna 2013.
Laidunalueet koostuvat perinnebiotoopeista sekä peltolaitumista. Kaikkiaan laidunalaa tilakeskuksen yhteydessä on noin 40 hehtaaria. Laitumilla käyskentelee 60 eläintä kolmessa ryhmässä.
– Tilan ympärillä 5–10 kilometrin säteellä on liikkunut kaikkia suurpetoja: havaintoja on ilveksestä, ahmasta, sudesta ja karhusta, Hööpakka kertoo.
Laumanvartijakoira merkitsee omaa reviiriään ja vartioi sen rajoja. Vartioinnin teho perustuu koiraeläimen luontaiseen käyttäytymiseen.
– Meillä koirat pääsevät liikkumaan koko tilan alueella, joka puolella. Kun Helka oli vielä tilalla, se kiersi aktiivisesti koko aluetta ja partioi pääosin yöaikaan. Herkko huolehtii töistään päivisin.
Pelkästään yhden koiran käyttö ei ole ihanteellista, varsinkin jos suojeltavana on iso alue, jolla on kova petopaine. Kun koiria on kaksi, toinen voi levätä sillä aikaa, kun toinen on työssä.
– Kun aloimme käyttää laumanvartijakoiria, petojen jälkien ilmestyminen tilan lähettyville loppui. Laumanvartijakoirat lisäävät turvallisuudentunnetta.
WWF:n projektityöntekijä, lampuri Annaelina Kotilainen vetää kaksivuotista Laumanvartijakoirat petovahinkojen torjunnassa -hanketta, jota ympäristöministeriö rahoittaa.
– Kyselyssämme laumanvartijakoirien käytöstä tiloilla paljastui, että suurin osa tilallisista koki koirista olevan paljon hyötyä. Silloin kun koirat pystyivät liikkumaan koko tilan alueella, petovahinkoja ei kyselyyn vastanneilla tiloilla ollut tapahtunut enää ollenkaan.
Toisaalta jos petopaine on kova tai alueen maasto vaativaa, vaati koiralta kovaa itseluottamusta tehdä työtään. Onnistunut vartiointi on usein useamman koiran samanaikaisen työpanoksen tulos.
– Laumanvartijakoiran keinot petojen torjunnassa pohjautuvat reviirinhallintaan. Koiran haukku kantaa kolmen neljän kilometrin säteelle ja ehkäisee sinällään petojen lähestymistä. Koira käyttää myös hajumerkkejä ja partioi jatkuvasti.
Suomessa kokemukset laumanvartijakoirista ovat vielä melko vähäisiä. Aiheesta on julkaistu yksi kirja, Kaisa Hilskan Laumanvartijakoirat.
Hanke kerää ja levittää tietoa laumanvartijakoirien käyttömahdollisuuksista karjatiloilla. Koirat suojelevat laiduneläimiä, jotka toimivat perinneympäristöjen hoitajina.
– Laumanvartijakoirat voivat olla erinomainen vaihtoehto petoaitojen ohella petopaineen hillintään etenkin vaikeakulkuisilla laitumilla.
Kotilainen muistuttaa, että ihan kaikille tai kaikkiin ympäristöihin laumanvartijakoirat eivät kuitenkaan sovi.
– Suosittelen suhtautumaan mahdollisuuteen avoimesti, hankkimaan tietoa ja juttelemaan kasvattajien kanssa. Kun sitten päätyy laumanvartijakoiran hankintaan, olisi hyvä jutella sellaisen tilallisen kanssa, joka jo käyttää koiraa omalla tilallaan samalla tavoin kuin itsellä on aikomus käyttää. Näin saa hyvät pohjatiedot ennen koiran hankintaa.
Koira voi vartioida aluetta tai eläimiä tai mitä tahansa tältä väliltä.
– Järjestämme hankkeessa useita koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa jaamme tietoa hyvistä käytännöistä ja rohkaisemme tilallisia koirien hankintaan, Kotilainen kertoo.
Ulla Hööpakka miettii, että alun perin hän viehättyi laumanvartijakoirien mentaliteetista.
– Vanhan, sekarotuisen isomman koiran ikääntyessä laumanvartijakoirat tuntuivat meille sopivalta vaihtoehdolta. Kun karja on tottunut koiraan ja koira karjaan, niin oli millainen tilanne tahansa, vaikka poikimisaika, niin kaikki menee hyvin.
Ennen pyreneittenkoiran hankkimista Hööpakka selvitti rodun kasvattajilta sen soveltuvuutta työkoiraksi. Yhteydenotosta kasvattajiin oli hänen mukaansa hyötyä.
Annaelina Kotilainen lisää, että laumanvartijakoira on tilan hälytysjärjestelmä, joka on töissä 24/7.
– Mikään teknologia ei voi korvata koiran jatkuvaa liikkumista ja ympäristön seuraamista.
Koiraa kannattaa vakavasti harkita, jos alueella on petopainetta ja koira saa riittävän suuren alueen, jota voi itsenäisesti vartioida.
– Koira purkaa vartiointitaipumustaan liikkumalla. Pienemmälläkin tilalla, puolen kilometrin säteellä tilakeskuksesta, koira voi liikkua 20 kilometriä yhden yön aikana, Kotilainen kuvaa.
Pollenpaali Oy Loimaan Mellilässä tuottaa pelloillaan hevosheinää avaimet käteen -periaatteella, kylvöstä ja korjuusta asiakkaan rehuvarastolle saakka. Yrityksen luotseina toimivat Kuuselan veljekset kehittävät toimintaa kunnianhimoisesti asiakkaiden tarpeita kuunnellen.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Maatalousyrityksen pyörittäminen yksin edellyttää taitavaa töiden järjestelyä ja luotettavaa työapua. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. 250 hehtaaria viljelevä Joni Heikkilä on pyrkinyt tietoisesti vähentämään työtaakkaansa.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
