Leikkohavuissa piilee yksi lisäansaintamahdollisuus metsänomistajille. Jotta kotimaiset leikkohavut voisivat korvata tuontituotteet edes osittain, tarvitaan lisää kerääjiä, tietoa laatuvaatimuksista sekä toimiva välitysketju.
Suomen metsäkeskus kumppaneineen kannustaa metsänomistajia metsän monipuolisten antimien keruuseen. Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke järjesti lokakuussa leikkohavupäivän Eurassa. Vastaavia, suosituiksi osoittautuneita koulutuspäiviä on järjestetty aiemminkin.
– Tavoitteenamme on edistää luonnontuotealan kasvua, kehitystä ja verkostoitumista yli toimialarajojen. Haluamme nostaa esille metsänomistajien uusia ansaintamahdollisuuksia sekä monipuolistaa metsäalan yritysten liiketoimintaa, kertoo yrityspalvelujen asiantuntija Jussi Somerpalo Metsäkeskuksesta.
Selvityksen perusteella noin 60 prosentilla luonnontuotteita jalostavista yrityksistä on haasteita raaka-aineiden saannissa. Somerpalo nimeää tämän suurimmaksi pullonkaulaksi luonnontuotealan yrittäjyyden ja tuotetarjonnan kasvulle.
– Keruusta kiinnostuneilla ei ole tarpeeksi tietoa kysytyistä raaka-aineista ja niiden keruukohteista, ostajat puolestaan eivät tavoita kerääjiä.
Verkostoitumista lisätään saattamalla metsä- ja luontoalojen yrityksiä yhteen tätä tarkoitusta varten luodulla keraaja.fi-verkkopalvelulla. Tällä sähköisellä järjestelmällä hallitaan raaka-aineiden toimitusketjua, lisätään toimijoiden yhteistyötä ja varmistetaan laadukkaan raaka-aineen saatavuus luonnontuotealan yritysten tarpeisiin.
– Tiedottamisen ohella laadimme tuotekortteja ja tietopaketteja eri keruutuotteisiin, Somerpalo kertoo.
Euralainen Havupuu Heikki Puputti Oy on leikkohavuihin, havukoristeisiin sekä joulukuusten kasvatukseen erikoistunut yritys. Havubisnes työllistää Heikki Puputin ja hänen yhtiökumppaninsa Kylli Hirven ympärivuotisesti. Syksyllä sesongin alkaessa tarvitaan lukuisia lisäkäsipareja niin havujen keruuseen, leikkuuseen kuin havukoristeiden valmistukseenkin.
Oman tuotannon ohella yritys ostaa vuosittain leikkohavuja 30 000 kiloa koko eteläisen Suomen alueelta. Osan se käyttää itse, osan välittää tukkuliikkeille.
– Nykyinen kilomäärä olisi mahdollista saada kasaan lähialueilta, mutta kerääjiä on yhä harvassa. Soveltuvia metsiköitäkään ei ole mielin määrin. Parhaita paikkoja ovat valoisassa paikassa, väljästi kasvaneet kuusikot sekä pellonmetsityskohteet. Neulaspeitteen pitää olla tuuhea ja kauniin vihreä, Puputti kertoo.
Yksi iso leikkohavujen tuottajamaa on Tanska. Havuja ei siellä kerätä talousmetsistä, vaan viljellyiltä puupelloilta, joilta saadaan laadukasta tavaraa ja joilta kerääminen käy tehokkaasti.
Myös Puputti on istuttanut metsä- ja serbiankuusta leikkohavuja varten. Puut kasvavat metsäpohjilla ja sähkölinjojen alla. Työ on pitkäjänteistä, sillä ensimmäisen sadon saa vasta kymmenen vuoden kuluttua.
– Viljelyksiltä saa tasalaatuisempaa havua ja kerääminen on nopeampaa. Lisäksi serbiankuusi tekee uusia oksia vanhojen tilalle toisin kuin metsäkuusi.
Puputin yritys on päässyt yhteistyöhön isojen kukkatukkujen kanssa.
– Jotta suhde jatkuu, täytyy jokaisen lenkin ketjussa pitää, keräyslaadusta ja -määrästä toimitukseen. Logistiikka on hoidettava niin, että havut kulkevat kustannustehokkaasti muun tavaran mukana, jotta kotimainen tuote on hinnaltaan kilpailukykyinen ulkomaiseen nähden, yrittäjä alleviivaa.
Metsäkeskus on tehnyt hyvää työtä luonnontuoteprojekteissaan, ja kiinnostuksen keruutuotteita kohtaan uskotaan kasvavan.
– Keruu on vasta-alkajalle työlästä. Aluksi ei kuitenkaan kannata liikaa ynnäillä tuntipalkkaa, vaan punnita asiaa vasta, kun oma tekniikka on hioutunut. Ripeä, harjaantunut kerääjä pääsee kyllä tuntipalkoille, Puputti vinkkaa.
Kerääjä leikkaa havut määrämittaan ja niputtaa viiden kilon nippuihin, jotka säilytetään viileässä, auringonvalolta suojattuna. Keruun voi aloittaa vasta yöpakkasten tultua, silloin puut ovat siirtyneet lepotilaan.
Heikki Puputilla on joulu mielessä ympäri vuoden. Ensimmäiset joulukuusiviljelmät hän perusti 1990-luvulla. Kuusten kasvatuksessa riittää jokakesäisiä työvaiheita, kuten leikkaamista, lannoittamista ja tuholaisten torjuntaa. Syyspuolella työ painottuu havuihin.
– Isäni teki 1950–60-luvuilla havuköynnöksiä erilaisiin tapahtumiin. Sittemmin muovikoristeet taannuttivat niiden suosiota, mutta nyt havu on luonnonmateriaalina uudelleen nosteessa.
Havukoristeet ovat euralaisyritykselle merkittävä myyntiartikkeli. Vuoden viimeisinä kuukausina loihditaan rullakoittain kransseja, havupalloja ja köynnöksiä.
– Viime vuonna Vanhan Rauman liikkeitä koristivat laajalti havuköynnökset valoineen. Ne kyllä loivat hienoa joulutunnelmaa, Puputti toteaa.
Leikkohavuista valtaosa on tuontitavaraa. Puputin mukaan kotimaiset leikkohavut voivat yleistyä vasta, kun toimitusketju ja laatu saadaan pitäviksi.
Euralainen havupuuyrittäjä kasvattaa joulukuusia eri puolilla Satakuntaa yhteensä noin 30 hehtaarin alalla. Uutena artikkelina ovat pellossa 6–10 vuotta kasvatettavat pikkukuuset, jotka myydään ruukutettuina. Kun kuusi on mullassa ja sitä muistaa kastella, neulaset eivät varise.
– Kuusen voi keväällä istuttaa vaikka pihamaalle, joskaan kasvutakuuta en uskalla antaa, Puputti lisää. n
Pohjois- ja Keski-Suomen luomutuotanto painottuu vahvasti nurmiviljelyyn. ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen hanke tekee lajikekokeita ja kehittää viljelytekniikkaa, jotta tuotantoa saadaan monipuolistettua.
Kiviluoman tilan uusi, kahden robotin pihatto on suunniteltu toimivuus ja helppohoitoisuus edellä. Vastavalmistuneeseen pihattoon on monistettu vanhassa pihatossa hyväksi havaitut ratkaisut ja korjattu puutteet. Lopputuloksena on selkeäpiirteinen, valoisa ja hiljainen pihatto ajanmukaisella tietotekniikalla varustettuna.
Tapelin luomuporsaat köllöttelevät olkipatjoilla ja kulkevat ympäri vuoden vapaasti sisään tai ulos. Kiuruvetinen Hannu Kämäräinen viljelee pohjoisinta Suomen seitsemästä luomusikalasta.
Lehmien terveyttä ja kiimaa havainnoiva järjestelmä on osoittanut hyötynsä Viinikan tilalla jo puolen vuoden käytön jälkeen. Järjestelmä raportoi poikkeamista ennen kuin silmällä niitä havaitsee.