Lannoitteiden avaushinnat eivät yllättäneet. Yara piti hintansa voimassa vain pari viikkoa, kun se jo korjasi hintoja viisi euroa ylöspäin. Parin vuoden takaisissa hinnoissa ei silti vielä olla.
Yara Suomen kaupallinen johtaja Timo Räsänen kuvaa lannoitteiden nykyistä markkinatilannetta tarjontavetoiseksi. Viime vuosina kysyntä on vaikuttanut enemmän markkinoihin.
”Kansainvälisille lannoitemarkkinoille on tullut enemmän uutta tuotantokapasiteettia kuin mitä lannoitteiden kysyntä maailmassa kasvaa. Siksi hinnat ovat nyt edulliset parin vuoden takaisiin verrattuna.”
Vaikka viime vuoteen verrattuna Yaran avaushinnat olivat 5–8 prosenttia korkeammat, ne ovat muutamaan aiempaan vuoteen nähden vähän edullisemmat. Viime kesänä avaushinnat olivat 2015 avaushintoihin nähden 25 prosenttia edullisemmat.
Jos siis vuonna 2015 osti lannoitteita kauden alussa 10 000 eurolla, olisi viime kesänä saman erän saanut 7 500 eurolla. Tänä kesänä hinta olisi ollut noin 7 900 euroa, kun hinta nousi viisi prosenttia viime vuodesta.
Viime lannoitekaudelle leimallista oli, että hinnat nousivat talven aikana enemmän kuin aiempina vuosina. Syy tähän löytyy Kiinasta, jossa kivihiilen hinta nousi. Kiina on suuri urean tuottaja ja kivihiilen hintojen nousu kasvattaa vientihintoja.
”Kiinalaiset tekevät suurimman osan ureasta kivihiilellä, mikä ei ole kovin tehokas tapa. Kiinan valtio alkoi säännöstellä kivihiilen käyttöä ja hintaa, mikä vaikutti suoraan lannoitteiden hintoihin. Urean tonnihinta nousi reilusta 1 200:sta 1 700 renminbiin.”
Yara Suomikin nosti lannoitteiden hintoja viime talvena johtuen juuri Kiinasta, koska sen vaikutukset ulottuivat myös Euroopan ja sitä kautta Suomen lannoitemarkkinoille. Tällä hetkellä ureatehtaiden käyttöaste on Kiinassa noin 60 prosentin tuntumassa. Se on pienin käyttöaste vuodesta 2013 lähtien.
Räsäsen mukaan urean hinta vaihtelee nopeasti suuntaan ja toiseen.
Miksi kiinalaisen urean hinnan nousu vaikuttaa lannoitteiden hintoihin Suomessa, vaikka ureaa ei tuoda Kiinasta koko Eurooppaan?
”Kiinalainen urea on iso tekijä maailman typpilannoitemarkkinoilla, vaikka eivät he yksin ureamarkkinoita ratkaise. Kun Kiinassa on vähennetty tuotantoa, se on vähentänyt tarjontaa. Uutta kompensoivaa tuotantoa on kuitenkin tullut maailmalle tämän ja viime vuoden aikana. Viljan kova kysyntä muutama vuosi sitten lisäsi lannoitteiden kysyntää ja se sai valmistajat lisäämään tarjontaa.”
Tärkein Suomen hinnoitteluun vaikuttava tekijä on Euroopan hintakehitys. Siihen vaikuttavat taas globaalit hinnat. Eurooppaan ei tuoda Kiinasta ureaa, koska markkina on maailmanlaajuinen ja ureaa tuodaan Eurooppaan Kiinaa lähempää.
”Euroopassa käytetään kuitenkin tehokkaampia nitraattipohjaisia typpilannoitteita ja urean käyttö on suhteellisen pientä, mutta sen hintakehitys vaikuttaa osaltaan myös nitraattipohjaisten typpilannoitteiden hintoihin.”
Miksi hintoja piti nostaa jo näin pian?
”Syynä on Euroopan hintakehitys. Hinnat ovat olleet nousussa. Meidän avaushintamme olivat hyvin linjassa Euroopan kanssa. Avaushinta oli voimassa pari viikkoa ja olemme korottaneet hintoja seuraten Euroopan hinnannousuja. On ollut aika normaalia, että ensimmäinen korotus tulee aika nopeasti kauden edetessä.”
Räsänen ei heinäkuussa innostu lannoitteiden hintakehityksen ennustamisesta.
”Tässä vaiheessa on paha lähteä ennustamaan, millaisia muutoksia tulee talven aikana. On kuitenkin aika normaalia, että joku yllättävä markkinamuutos tapahtuu kauden aikana. Viime talven kaltaiset nopeat muutokset Kiinan kivihiilimarkkinoilla ovat hankalia, ja pyrimme parhaamme mukaan pehmentämään niitä. Nyt kysyntä on kohtuullisen vilkasta Euroopassaa. Tavanomainen nouseva hintakehitys näyttää tällä hetkellä aika todennäköiseltä.”
Sekä Yara Suomen että Belor Agron näkemys on, että kaikkia pääravinteita sisältävien NPKS-lannoitteiden kysyntä on kasvanut pelkkää typpeä sisältäviä enemmän.
Yara Suomen Lauri Heimala toivoo, että se pysäyttää maan fosforipitoisuuden laskun.
Viljelijöillä on valmiutta panostaa viljelyn kannattavuuteen. Uusista lajikkeista halutaan myös saada kaikki hyöty irti.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Uudet kauralajikkeet ovat satoisia, isojyväisiä ja lujakortisia. Myös kuivuuden kestävyys on parantunut selvästi, sanoo kasvinjalostaja Hanna Haikka.
Seinäjoen Ylistarossa Aila-Korpelan tilalla on viljelyssä paljon vuokrapeltoja. Niistä huolehditaan kuin omista. Veli-Pekka Aila panostaa pellon kasvukuntoon ja poimii parhaat palat eri viljelymenetelmistä. – Tärkein on maan pinnan alla.
Taimikoiden hirvituhoja on mahdollista ennaltaehkäistä ja vähentää metsänhoidolla. Sorkkia sekametsässä -hankkeen koulutuksilla jalkautetaan aiheesta uusinta tietoa metsänomistajille ja metsäammattilaisille.
Roiton tilalla Parikkalassa uusi Antti X476 -sarjan kuivuri toi ensisijaisesti lisää kuivauskapasiteettia, mutta myös paransi leipäviljan laatua. Ensimmäinen kuivauskausi osoitti, että samalla säästyi sekä työaikaa että energiaa.
Metsämaiden lannoituksia voi tehdä ensiharvennusikäisistä aina päätehakkuita lähestyviin metsiin saakka. Taloudellinen hyöty on selvä, ja lisäksi lannoitettu metsä sitoo enemmän hiiltä.
Sopimusaloista on tullut yksi tapa hankkia peltoa viljelyyn normaalin maanvuokrauksen lisäksi. Siinä piilee kuitenkin veroriski.
