Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Uusia kasvilajikkeita jalostetaan koko ajan, ja niiden viljelyvarmuutta testataan kattavalla koeverkostolla Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämissä virallisissa lajikekokeissa. Tieto uusimmista koetuloksista kerätään PxWeb-tulostietokantaan.
Erityisasiantuntija Kalle Ohralahti Lukesta kertoo, että lajikekoetoiminnan tarkoituksena on saada vuosittain julkaistavalle listalle lajikkeet, jotka tuovat viljelyarvollaan parannuksia nykyisiin lajikkeisiin verrattuna.
– PxWebiin kootaan joulukuun alkuun mennessä lajikekokeiden lopulliset tulokset tulosyhteenvetoina kahdeksan viimeisen vuoden ajalta.
Nurmet ovat poikkeus, ja niistä tieto kootaan kymmeneltä vuodelta. Lajikekokeissa ovat mukana kevät- ja syysviljat, herne, härkäpapu, nurmet, kevät- ja syysöljykasvit sekä öljyhamppu.
PxWebissä törmää erilaisiin termeihin, jotka on hyvä tietää, jos tietokantaa haluaa käyttää.
– Estimaatti tarkoittaa tilastollisella mallilla estimoitua satokeskiarvoa eli se on lajikkeen vertailukelpoinen arvio keskimääräisissä olosuhteissa. Estimaatti huomioi koepaikkojen sijainnista ja vuosien välisistä eroista johtuvan vaihtelun lajikekohtaisesti, Ohralahti avaa.
Toinen termi on p-arvo, joka kertoo tilastollisesta merkitsevyydestä.
– P-arvo on tilastollinen merkitsevyys sille, voiko havaittu ero testattavan ja mittarilajikkeen välillä olla pelkästään sattumasta johtuvaa. Mikäli todennäköisyys on pienempi kuin 0,05, ero tulkitaan tilastollisesti merkitseväksi.
Tulostietokantaa hyödyntävät erityisesti jalostajat, mutta se on avoin myös viljelijöille.
– PxWeb tarjoaa tietoa siitä, millaisia lajikkeita on tulossa, Ohralahti sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Erikoiskasvien viljelystä ja jalostuksesta on kehittynyt Impolan Kasvitilan vankka tukijalka.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Vilja- ja öljykasvimarkkinoilla on ollut kovaa hintarallia viime vuosina. Kuluva vuosi näyttäisi hintojen osalta varsin vakaalta.
