Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Uusia kasvilajikkeita jalostetaan koko ajan, ja niiden viljelyvarmuutta testataan kattavalla koeverkostolla Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämissä virallisissa lajikekokeissa. Tieto uusimmista koetuloksista kerätään PxWeb-tulostietokantaan.
Erityisasiantuntija Kalle Ohralahti Lukesta kertoo, että lajikekoetoiminnan tarkoituksena on saada vuosittain julkaistavalle listalle lajikkeet, jotka tuovat viljelyarvollaan parannuksia nykyisiin lajikkeisiin verrattuna.
– PxWebiin kootaan joulukuun alkuun mennessä lajikekokeiden lopulliset tulokset tulosyhteenvetoina kahdeksan viimeisen vuoden ajalta.
Nurmet ovat poikkeus, ja niistä tieto kootaan kymmeneltä vuodelta. Lajikekokeissa ovat mukana kevät- ja syysviljat, herne, härkäpapu, nurmet, kevät- ja syysöljykasvit sekä öljyhamppu.
PxWebissä törmää erilaisiin termeihin, jotka on hyvä tietää, jos tietokantaa haluaa käyttää.
– Estimaatti tarkoittaa tilastollisella mallilla estimoitua satokeskiarvoa eli se on lajikkeen vertailukelpoinen arvio keskimääräisissä olosuhteissa. Estimaatti huomioi koepaikkojen sijainnista ja vuosien välisistä eroista johtuvan vaihtelun lajikekohtaisesti, Ohralahti avaa.
Toinen termi on p-arvo, joka kertoo tilastollisesta merkitsevyydestä.
– P-arvo on tilastollinen merkitsevyys sille, voiko havaittu ero testattavan ja mittarilajikkeen välillä olla pelkästään sattumasta johtuvaa. Mikäli todennäköisyys on pienempi kuin 0,05, ero tulkitaan tilastollisesti merkitseväksi.
Tulostietokantaa hyödyntävät erityisesti jalostajat, mutta se on avoin myös viljelijöille.
– PxWeb tarjoaa tietoa siitä, millaisia lajikkeita on tulossa, Ohralahti sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Lintujen, erityisesti valkoposkihanhien, kurkien ja joutsenten, aiheuttamat viljelyvahingot ovat yleistyneet. Sen myötä ovat kasvaneet myös tuhoutuneista kasvustoista maksetut korvaussummat. Korvausten hakeminen voi tuntua hankalalta, mutta se kannattaisi tehdä. Lue tästä miksi ja miten.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
