Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Uusia kasvilajikkeita jalostetaan koko ajan, ja niiden viljelyvarmuutta testataan kattavalla koeverkostolla Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämissä virallisissa lajikekokeissa. Tieto uusimmista koetuloksista kerätään PxWeb-tulostietokantaan.
Erityisasiantuntija Kalle Ohralahti Lukesta kertoo, että lajikekoetoiminnan tarkoituksena on saada vuosittain julkaistavalle listalle lajikkeet, jotka tuovat viljelyarvollaan parannuksia nykyisiin lajikkeisiin verrattuna.
– PxWebiin kootaan joulukuun alkuun mennessä lajikekokeiden lopulliset tulokset tulosyhteenvetoina kahdeksan viimeisen vuoden ajalta.
Nurmet ovat poikkeus, ja niistä tieto kootaan kymmeneltä vuodelta. Lajikekokeissa ovat mukana kevät- ja syysviljat, herne, härkäpapu, nurmet, kevät- ja syysöljykasvit sekä öljyhamppu.
PxWebissä törmää erilaisiin termeihin, jotka on hyvä tietää, jos tietokantaa haluaa käyttää.
– Estimaatti tarkoittaa tilastollisella mallilla estimoitua satokeskiarvoa eli se on lajikkeen vertailukelpoinen arvio keskimääräisissä olosuhteissa. Estimaatti huomioi koepaikkojen sijainnista ja vuosien välisistä eroista johtuvan vaihtelun lajikekohtaisesti, Ohralahti avaa.
Toinen termi on p-arvo, joka kertoo tilastollisesta merkitsevyydestä.
– P-arvo on tilastollinen merkitsevyys sille, voiko havaittu ero testattavan ja mittarilajikkeen välillä olla pelkästään sattumasta johtuvaa. Mikäli todennäköisyys on pienempi kuin 0,05, ero tulkitaan tilastollisesti merkitseväksi.
Tulostietokantaa hyödyntävät erityisesti jalostajat, mutta se on avoin myös viljelijöille.
– PxWeb tarjoaa tietoa siitä, millaisia lajikkeita on tulossa, Ohralahti sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Biohiiltä valmistetaan retortilla, joka kuivatislaa puubiomassaa. Pienehkö panosretortti sopii jo maatilakäyttöön, puulajista ja vuodenajasta riippumatta. Biohiilelle ennustetaan kysyntää terästeollisuudessa ja maataloudessa, nyt jo käyttöä on viherrakentamisessa ja kasvualustoissa.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Helsingin yliopiston maatalousteknologian emeritusprofessori Jukka Ahokas on seurannut aitiopaikalta, miten koneet, automaatio ja robotiikka ovat muuttaneet suomalaisen maatalouden – työn, investoinnit ja koko tilojen arjen.
Suomessa on paljon pieniä viljankuivureita, jotka eivät kuitenkaan vastaa kasvaneiden tilojen tarpeisiin. Uutta hankittaessa pitää miettiä ainakin kokoa, lämmönlähdettä, olemassaolevia rakenteita ja pölynhallintaa. Kokemuksia kolmesta erityyppisestä kuivuriratkaisusta.
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
KoneAgria-näyttelyssä 9. lokakuuta 2025 Agri-INNO-palkinnon pokannut Avant Tecno Oy on ylöjärveläinen perheyritys, joka valmistaa pienkuormaajia muun muassa maatalouden ja kiinteistönhuollon käyttöön. Vuodesta 1991 kansainväliseksi toimijaksi kasvaneen yrityksen perustaja Risto Käkelä on alkujaan ponnistanut yrityksen johtoon maitotilalta Kurikasta. − Keskittyminen tiettyihin asioihin, hyvät tuoteideat ja työn tekeminen tosissaan – ne ovat olleet yrityksen kasvun ja menestyksen
