Mika ja Sirkku Nieminen Ruokoniemen tilalla Ylöjärvellä voivat olla melko rauhallisin mielin kyberhäiriöuutisista. Kahden robotin maitotila on vastikään uudistanut tietoverkkonsa ja panostanut tehokkaaseen palomuuriin.
Ruokoniemen tilalla uusittiin tiedonsiirtoverkot vuonna 2019. Verkkoremontin suurin muutos oli hallintatasojen eriyttäminen omiksi alaverkoikseen. Hallinta-, kamera-, koti-, toimisto-, vieras- ja automaatioverkoilla on nyt kaikilla eritasoiset käyttäjäoikeutensa.
– Pääkäyttäjä pääsee toimistoverkosta kaikkiin laitteisiin, mutta muista verkoista ei pääse toimistoverkkoon. Vierasverkossa on pelkkä netti. Kotiverkossa on pelikone, netti ja tulostin, selittää Mika Nieminen.
Samalla tila hankki toimittajan ylläpitämän kuukausimaksullisen palomuurin, jonka merkitystä Nieminen korostaa.
– Tietoverkkoratkaisulla ja sen toimivuudella on käytännössä eniten vaikutusta meidän kyberturvaamme. Käyttäjä vastaa aina siitä, että haittaohjelmat torjutaan, varmuuskopiot tehdään ja päivitykset ovat ajan tasalla. Siitä myös, ettei kirjauduta kaikille sivuille eikä anneta salasanoja kaikille, hän sanoo.
Pahin skenaario olisi kirjanpidon jumiutuminen tai yhteyden katkeaminen Fabaan ja virallisiin eläinrekistereihin. Myös pitkä katko lypsyrobotin huoltoon haittaisi ajan mittaan.
Ruokoniemen ensimmäinen tietoverkko vuonna 2008 oli kymmenen megabitin nettiyhteys kuparikaapelilla lämpökeskukseen. Siitä se jaettiin kaapeleilla sata metriä kotiin, 120 metriä navetalle ja 80 metriä mummulaan.
Seuraava nettiloikka toi pihattoon viisi analogista tallentavaa kameraa etäyhteydellä. Kamerat lisääntyivät ja etähallinta laajeni tilan ulkopuolelle. Mika Nieminen on itsekin kiinnostunut tietokoneista ja kameraverkon hän rakensi valvonta-alalla työskentelevän perheystävän kanssa.
Keskustelu tietoturva-asiantuntija Onni Mannisen kanssa sai Mika Niemisen miettimään verkon turvallisuutta. Testi vanhalle palomuurille sinetöi päätöksen.
– Ajateltiin, että kaikki tarvittavat portit ovat kiinni, mutta ammattilainen pääsi läpi parissa minuutissa. Pyysin tarjouksen kokonaisvaltaisesta verkon uudistuksesta, kertoo Nieminen.
Onni Manninen suunnitteli uuden verkon ja teki sen asetukset, Mika Nieminen kiinnitti laitteita ja kuunteli asioita tarkalla korvalla. Lämpökeskus säilyi keskipisteenä, josta verkkoyhteys jakautuu palomuurin kautta vanhoilla kupareilla eteenpäin kytkimille ja wlan-tukiasemille. Itse asentamiseen meni yksi lokakuun päivä, muun säädön pystyi tekemään etänä.
Kun tukiasemia on tarpeeksi, känny pysyy niiden välissä kulkiessa siinä verkossa, johon on kirjautunut. Nykyisen valokuidun ansiosta yhteys säilyy myös navetan sisällä.
Tärkeää on, että laitteet ovat nyt samanikäiset ja samalta valmistajalta. Se helpottaa päivityksiä ja ylläpitoa. Mika Nieminen laskee verkon rakentamisen hinnaksi noin 4 000 euroa. Palomuuri maksaa 50 euroa kuukaudessa.
– Kerralla uudistaen tämä on myös pitkäaikainen sijoitus, sanoo Nieminen.
Hän painottaa ammattilaisen roolia kokonaisuudessa. Varsinkin palomuurisäännöt kannattaa ulkoistaa asiantuntijalle.
Ruokoniemen palomuuri esimerkiksi blokkaa maasäädöillä pääsyn tilan verkkoon muun muassa Venäjältä, Koreoista, Kiinasta ja Ukrainasta. Estot voi toki kiertää vpn-yhteyksillä, mutta se vaatii enemmän vaivannäköä.
– Meidän vaihtuvaa IP-osoitettamme ei näe julkisesti, ellei pääse sitä fyysiseltä tietokoneelta katsomaan. Navettaan on kulunvalvontahälytys, kertoo Nieminen.
Valokuitu ja sähköjohtojen maakaapelointi Kurussa syksyllä 2020 on varmistanut Ruokoniemen tilalla sekä netti- että sähköyhteyksiä. Hätätapauksessa Mika saa järjestettyä varavirran aggregaatilla sekä langattoman yhteyden.
– Lypsyrobotilla ei ole UPS:ia, koska sille saa niin helposti aggregaatin. Tietokoneille UPS:it antavat puoli tuntia varavoimaa.
Lypsyrobotti on Ruokoniemessä jaettu kahdelle kortille, jossa kriittiset toiminnot tapahtuvat sisäverkossa. Ulkopuolisesta verkosta vastaa robotin toimittaja Saksasta.
Lypsytiedot varmuuskopioidaan päivittäin. Myös kirjanpito ja ostoreskontra talletetaan säännöllisesti ulkopuoliseen kiintolevyyn. Osa varmuuskopioista on pilvipalvelussa.
Lomittaja ja tilatyöntekijä näkevät kevyellä salasanalla navetan koneesta solut ja muut tarvittavat tiedot. Tilalla on ympäri vuoden yksi vakituinen työntekijä sekä satunnaisesti työssä oppijoita tai kiireapua.
Tilan oman väen salasanoista osa tehdään omalla logiikalla, osa tulee salasanojen hallintaohjelmasta. Niemisen perheen pojat ovat vahvasti mukana töissä koulujensa vapaa-aikoina.
Lämpökameraan perustuva palohälytysjärjestelmä pihattoon löytyi valvonta-alalla toimivan ystävän kautta. Navetan neljän lämpökameran anturit havaitsevat herkästi lämpötilan muutokset eläinhallissa jopa palavan tupakan tarkkuudella.
Samalla lämpökamerat toimivat normaaleina valvontakameroina: niissä on sekä värikäs lämpökuva että tavallinen kuva. Puhdistamista lämpökameroissa on huomattavasti vähemmän kuin aiemmassa savukaasuja keräävässä putkistojärjestelmässä.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Maatalouslomittajan työssä on turmanloukkuja, jotka voi välttää usein pienilläkin muutoksilla. Turvallisissa puitteissa lomitus sujuu ketterästi ja yritystoiminta rullaa jouhevasti.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Suomalaiseen selkärankaan on iskostettu varautuminen. Edellisten sukupolvien perintönä on oppi, että aina pitää olla varautunut pahimpaan. Suuret ikäluokat ovat hamstranneet marjoja pakastimeen, perunansiemeniä kellarin täydeltä ja ylivuotista rehua karjalle. Pahan päivän varalle ovat suomalaisia opettaneet niin pitkä talvi, nälkävuodet, sota-aika kuin myös 90-luvun lama. Huoltovarmuus on noussut muotisanaksi helmikuun 2022 jälkeen. Paljon on puhuttu niin
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Kulunut kevät havahdutti suomalaisen kuluttajan uuteen ilmiöön, jossa kaupasta ei aina saa edes sitä kaikkien arkiruokien suosikkia eli jauhelihaa. Samaan aikaan kotimaamme nautamarkkina tuntui heräävän ensimmäistä kertaa vuosiin oikeaan keskusteluun maataloutemme tilanteesta. Suoramyynnistä tuli muutamassa viikossa trendikästä ja somekanavat täyttyivät uusista tiloista, jotka päättivät aloittaa lihan suoramyynnin. Onko tämä nyt se ratkaisu kannattavuuteen, saada kuluttajat
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Taudinaiheuttajien torjunta ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Hyvä hygienia ja toimiva tautisulku estävät bakteerien, virusten ja loisten leviämistä karjaan ja karjassa.
Muhoslainen Karho-ojan karjatila myy verkkokaupan kautta luomulihaa suoraan kuluttajille. Markkinointia ei ole tarvittu. Pakastettujen tuotteiden jakelu hoidetaan helposti, joko suoraan tilalta tiettyinä päivinä tai REKO-renkaan kautta.
Iiläisellä Valtteri Pakosella oli voimakas halu ja innostus isännäksi. Häntä kuunneltiin ja vuonna 2021 tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä Ilkka Pakonen toimii nyt Vaaralainen Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja avasi vappuna Olhavan Paussi kahvila-ravintolan.
Luonnonmukaisesti viljelevän ja karjaa kasvattavan tulee olla taitava ja valveutunut; tuotantotapa sopii osaaville ja ammattitaitoisille, siten erilaisten haasteiden ratkaiseminen sujuu sutjakasti. Myös joustavuutta ja avarakatseisuutta luomutuottajalta vaaditaan. Luomussa on omat haasteensa. Kotieläintuottajilla on muistissaan eläinten seleeninsaannin selvittely. Piileskelevä hivenaineen puute aiheutti karjoissa terveysongelmia. Haaste taklattiin, kun asia tiedostettiin, rehut analysoitiin, ja ruokintaan lisättiin luomutuotannossa sallittua
