Kasvinviljelyn asiantuntija, MMT Sari Peltonen puhuu nykyään enemmän viljelyn kannattavuudesta kuin viljelytekniikasta. Hän kannustaa viljelijöitä rohkeisiin kokeiluihin.
ProAgria ja sitä edeltäneet maaseutukeskukset ovat olleet kasvintuotannon tietotaidon välittäjiä vuosikymmenten ajan. Järjestöstä löytyy huippuosaajia jokaiselle tuotantosektorille, mutta yrittäjille välitettävää, tutkimukseen perustuvaa viljelytietoa on tarjolla aikaisempaa vähemmän.
– Nyt kaivattaisiin kasvintuotannon perustutkimusta. Lajikkeet ja viljelymenetelmät ovat kehittyneet paljon, mutta tällä hetkellä ei ole riittävästi puolueetonta tutkimustietoa siitä, kuinka uusista lajikkeista saataisiin kaikki potentiaali irti, ProAgria Keskusten Liiton kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen painottaa.
Peltonen näkee kehitystarpeita myös peltojen käytössä.
– Huonoja peltoja kannattaa jättää rohkeasti pois myyntikasvien viljelystä. Resurssit tulee sijoittaa hyville lohkoille. Kaikkien peltojen kasvukuntoa tulisi parantaa vesitaloutta korjaamalla ja lisäämällä syys- ja monivuotisten sekä syväjuuristen kasvien viljelyä. Tuhat kiloa hehtaarille lisää satoa on hyvä tavoite jokaiselle tilalle.
Kevätkuivuutta siunaillaan lähes joka vuosi. Peltojen vesitalouden parantamisessa olisi tekemisen paikka niin tutkijoille, hallinnolle kuin viljelijöille.
– Vesien hallintaratkaisuihin pitäisi panostaa pitkällä tähtäimellä. Kasvukauden ulkopuolella kertyviä sadevesiä tulisi kerätä talteen. Kasteluratkaisut ovat usein laajoja, monien tilojen yhteishankkeita ja siksi hallinnonkin pitäisi olla aktiivinen uusien ratkaisujen kehittämisessä ja investointien mahdollistamisessa, Peltonen esittää.
"Kannustan tiloja tekemään rohkeita kokeiluja ja innovaatioita peltotuilla kikkailun sijaan."
Kasvinviljelijät pitävät kriisikokouksia ja uusia tukia vaaditaan. Kuinka huonoissa kantimissa kasvintuotannon kannattavuus Suomessa oikeasti on?
– Viljelyn kannattavuus on ollut yleisesti jo pitkään heikolla tasolla. Paras neljännes kasvinviljelijöistä pärjää kuitenkin tälläkin hetkellä melko hyvin. Kannattavuusongelmat johtuvat pääasiassa liian suurista kiinteistä kuluista, erityisesti koneiden ja pellon kustannuksista suhteessa sadontuottoon, Peltonen tiivistää.
– Kasvinviljelytilan tulos tehdään pitkälti markkinaosaamisella. Viljeltävät kasvit pitää valita kysynnän mukaan. Viljelysopimuksia kannattaa tehdä ja myyntihinnat kiinnittää ainakin osittain etukäteen. Ylituotantokasveja ei kannata viljellä epävarmoilla pelloilla ja heikoilla satotasoilla, vaan mieluummin kunnostaa peltoja. Täsmäviljelyteknologian hyötyjäkään ei saa kotiutettua, jos pellon perusasiat eivät ole kunnossa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Kangasalla Liskon tilaa pitävä Sauli Brander on pitkän linjan metsäammattilainen. Kasvupaikan tunteminen, nopea uudistaminen, oikein ajoitetut toimenpiteet ja luontoarvojen kunnioittaminen ohjaavat hänen omien metsiensä kestävää hoitoa.
Sertifioitu siemen maksaa itsensä takaisin jo pienellä sadonlisällä, mutta myös tilan oma siemen voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto huolellisesti kunnostettuna. Esimerkkilaskelma alla vertailee, kumpi kannattaa. Kylvösiemenen pitää aina olla puhdasta, tervettä ja hyvin itävää.
Korialaisella Heikkilän tilalla kasvinviljelyn rinnalle on haettu myös muita tuotantomuotoja. Kauralyhteiden valmistus ja kaniheinän myynti tuovat lisää euroja viivan alle. Niistä kertyy yli puolet tilan liikevaihdosta.
Neuvontatyö on yhä kokonaisvaltaisempaa, sanoo viljavuusnäytteitä ottava sekä viljelysuunnittelua ja neuvontaa tekevä Teemu Pakonen. Hän viljelee itsekin siemenperunaa ja -viljaa sukutilallaan Tyrnävällä ja on innostunut täsmäviljelystä.
Huittislainen Jere Lindroos on urakoinut kesällä maatalousdroonilla piensiemenkylvöstä lannoitukseen ja kasvihuoneiden varjostukseen. Drooniavusteisen lentolevityspalvelun kysyntä näyttäisi kasvavan.
Siementila Salolla käynnistyi uusi aikakausi, kun nuori sukupolvi tuli mukaan omistajaksi. Järkevä työnjako keventää kaikkien työtaakkaa ja mahdollistaa kasvun. Oma viljely on monipuolista ja koetoimintaakin harjoitetaan, tällä kasvukaudella tilan pelloilla oli tuhatkunta koeruutua.
