Kasvinviljelyn asiantuntija, MMT Sari Peltonen puhuu nykyään enemmän viljelyn kannattavuudesta kuin viljelytekniikasta. Hän kannustaa viljelijöitä rohkeisiin kokeiluihin.
ProAgria ja sitä edeltäneet maaseutukeskukset ovat olleet kasvintuotannon tietotaidon välittäjiä vuosikymmenten ajan. Järjestöstä löytyy huippuosaajia jokaiselle tuotantosektorille, mutta yrittäjille välitettävää, tutkimukseen perustuvaa viljelytietoa on tarjolla aikaisempaa vähemmän.
– Nyt kaivattaisiin kasvintuotannon perustutkimusta. Lajikkeet ja viljelymenetelmät ovat kehittyneet paljon, mutta tällä hetkellä ei ole riittävästi puolueetonta tutkimustietoa siitä, kuinka uusista lajikkeista saataisiin kaikki potentiaali irti, ProAgria Keskusten Liiton kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen painottaa.
Peltonen näkee kehitystarpeita myös peltojen käytössä.
– Huonoja peltoja kannattaa jättää rohkeasti pois myyntikasvien viljelystä. Resurssit tulee sijoittaa hyville lohkoille. Kaikkien peltojen kasvukuntoa tulisi parantaa vesitaloutta korjaamalla ja lisäämällä syys- ja monivuotisten sekä syväjuuristen kasvien viljelyä. Tuhat kiloa hehtaarille lisää satoa on hyvä tavoite jokaiselle tilalle.
Kevätkuivuutta siunaillaan lähes joka vuosi. Peltojen vesitalouden parantamisessa olisi tekemisen paikka niin tutkijoille, hallinnolle kuin viljelijöille.
– Vesien hallintaratkaisuihin pitäisi panostaa pitkällä tähtäimellä. Kasvukauden ulkopuolella kertyviä sadevesiä tulisi kerätä talteen. Kasteluratkaisut ovat usein laajoja, monien tilojen yhteishankkeita ja siksi hallinnonkin pitäisi olla aktiivinen uusien ratkaisujen kehittämisessä ja investointien mahdollistamisessa, Peltonen esittää.
"Kannustan tiloja tekemään rohkeita kokeiluja ja innovaatioita peltotuilla kikkailun sijaan."
Kasvinviljelijät pitävät kriisikokouksia ja uusia tukia vaaditaan. Kuinka huonoissa kantimissa kasvintuotannon kannattavuus Suomessa oikeasti on?
– Viljelyn kannattavuus on ollut yleisesti jo pitkään heikolla tasolla. Paras neljännes kasvinviljelijöistä pärjää kuitenkin tälläkin hetkellä melko hyvin. Kannattavuusongelmat johtuvat pääasiassa liian suurista kiinteistä kuluista, erityisesti koneiden ja pellon kustannuksista suhteessa sadontuottoon, Peltonen tiivistää.
– Kasvinviljelytilan tulos tehdään pitkälti markkinaosaamisella. Viljeltävät kasvit pitää valita kysynnän mukaan. Viljelysopimuksia kannattaa tehdä ja myyntihinnat kiinnittää ainakin osittain etukäteen. Ylituotantokasveja ei kannata viljellä epävarmoilla pelloilla ja heikoilla satotasoilla, vaan mieluummin kunnostaa peltoja. Täsmäviljelyteknologian hyötyjäkään ei saa kotiutettua, jos pellon perusasiat eivät ole kunnossa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Lokakuussa järjestetyt Maatalouskonemessut tarjosivat jälleen katsauksen alan uutuuksiin koneista kasvilajikkeisiin. Kiinnostusta messujen tarjontaa kohtaan riitti, ja väkeä oli liikkeellä suunnilleen yhtä paljon kuin kaksi vuotta sitten. Kiinnostus uusiin koneisiin ei kuitenkaan ole näkynyt konekaupassa. Viime vuodet ovat olleet varsin hiljaisia, kun tiukka taloustilanne on saanut itse kunkin miettimään hankintoja tarkkaan. Konekaupan verkkaisuus ei kuitenkaan tarkoita,…
Sastamalalainen Junttilan Tila Oy kulkee kylvösiemenkaupassa omia polkujaan. Yrityksessä tehdään nopeita ja rohkeita päätöksiä.
Pihallamme kulkee pipopäinen mies. Pipo on oranssi ja likainen. Päällään miehellä on tuulihousut ja villapaita, nekin pölyiset ja öljytahraiset. Työkenkien soljet läpsyttävät aukinaisina. Miehen ilme on rauhallisen päättäväinen. Pieni hymynkare kertoo kaiken olevan hyvin. Hän hakee portailta unohtuneen puhelimen ja astelee takaisin traktoriin. Askel on keveä. Traktori käynnistyy ja katoaa kärry perässään jonnekin ladon suuntaan.…
Tuusulalaisen Jouko Marttilan metsänhoitoa eivät ideologiat nuotita. – Hoidan metsiäni luonnon, kasvupaikan ja puuston rakenteen ehdoilla, en jonkun ideologian innostamana tai pakottamana, mies painottaa.
Maatilan arjessa päätöksenteko on jatkuvaa. Parhaat ratkaisut syntyvät, kun yrittäjä sovittaa yhteen sekä omat että tilan tarpeet. Talouden ja tavoitteiden lisäksi valintoihin vaikuttavat yrittäjän arvot, voimavarat ja elämäntilanne. Niiden tunnistaminen selkeyttää päätöksentekoa ja auttaa rakentamaan tilan tulevaisuutta.
Maatalouden urakoitsijat kärsivät mobiiliyhteyksien häiriöistä sekä paikannuksen epätarkkuudesta. Kysyimme vahtolaiselta urakoitsijalta, miten hän on ratkaissut ongelmat.
