Vahalahden tilalla Nauvossa on erikoistuttu superaikaiseen varhaisperunaan. Tavoitteena on saada uusia perunoita kauppaan ensimmäisten joukossa. Onnistuminen edellyttää pitkiä työpäiviä, yövalvomisia ja paljon käsityötä.
Lounais-Suomen saaristo on varhaisperunan päätuotantoaluetta. Ensimmäiset istutukset tehdään yleensä maaliskuussa, tänä vuonna toimeen tartuttiin paikoin jo helmikuussa.
Pitkänlinjan varhaisperunanviljelijät, Marina ja Mika Vahalahti, eivät sentään vielä helmikuussa ryhtyneet peltohommiin.
– Vaikka varhaisperuna on sitkeä kuin mikä ja selviää harsojen alla kovistakin pakkasöistä, silti epäonnistumisen riski on liian iso, Vahalahdet perustelevat.
Saaristotilan tärkein kasvi on varhaisperuna. Sen viljelyyn pannaan kaikki paukut, ja työ tehdään niin hyvin kuin pystytään vaivoja säästelemättä.
– Koko vuoden tulos on tästä kiinni, siksi ei saa epäonnistua.
Talvi oli Nauvon saaressa tavanomaistakin leudompi ja vähäsateisempi. Ensimmäisten istutusten aikaan pelto ei yleensä edes kaikin paikoin kunnolla kanna.
– Nyt maat olivat maaliskuun puolivälissä mitä parhaassa kylvökunnossa, kuivia ja tasaisesti muokkautuvia.
Elinvoimaisen perunakasvuston perusta luodaan idätysvaiheessa.
– Terve, tukeva itu on hyvän kasvuunlähdön tae. Perunat kannetaan idättämöön laatikoissa ja niitä käännellään, jotta ituja syntyisi tasaisesti eri puolille mukulaa. Oikea-aikaisuus on valttia, sillä liian pitkät idut rikkoontuvat istutuksen yhteydessä, Marina Vahalahti perustelee.
Istutuksen jälkeen suojaksi levitetään muovi ja sen päälle kaksi, jopa kolme harsokerrosta. Silloin pikkuruiset perunanalut kestävät useita pakkasasteita. Lisäksi hallaa torjutaan sadettamalla. Ajoissa aloitetulla sadetuksella kyetään Vahalahtien mukaan suojelemaan naatit paleltumiselta, vaikka mittari painuisi liki kymmeneen pakkasasteeseen. Tuottajat seuraavat säätiedotuksia kevätkaudella herkeämättä. Lämpötiloja vahditaan myös peltoon laitettavien antureiden ja hälyttimen avulla.
Muovi- ja harsokääreitä on kilometrikaupalla. Jotta ne pysyvät maassa, reunoille kaivetaan lapiolla painoksi multaa.
– Ihan järjetön työmäärä, mutta toimivin. Hiekkasäkkejäkin on kokeiltu, mutta työlästä sekin on, Mika sanoo.
Oikukas kevätsää teettää lisätyötä. Kevätmyrskyjen aikaan joudutaan vahtimaan, että harsot pysyvät maassa.
Kun peruna tulee pinnalle, muovit poistetaan, mutta harsot laitetaan takaisin. Kasvun edetessä harsoja avataan, jotta voidaan torjua rikkoja ja lisätä kastelulaitteita.
Aikaisimman sadon varhaisperunalajikkeena on Timo. Muitakin on kokeiltu, mutta Timo pitää superaikaisena ja satoisana pintansa. Myöhäisemmissä istutuksissa käytetään myös muita lajikkeita.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Mikkolan kasvinviljelytilalla on käytetty vuosien varrella monenlaista kierrätyslannoitetta. Tällä hetkellä tila ottaa vastaan Kiertoravinne Oy:ltä biokaasulaitoksen lietettä.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Amerikankarpalon koeviljelyssä on saatu niin lupaavia tuloksia, että kotimainen marja haastanee tuontikarpaloita jo lähivuosina. Laadulla, ei hinnalla.
Suomen hallitus päätti alentaa yritysten ja palkansaajien verotusta. Maatilan yhtiöittämisestä saa jatkossa entistä paremman hyödyn.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
