Vehviläisen tilalla Siilinjärvellä ei itketä, vaikka sipulia pilkotaan tuhansia kiloja päivässä. Suomen suurimmalla sipulinviljelijällä on luonnon kanssa yhteistyösopimus, joka kantaa. Pekka Vehviläinen ei malta pysyä poissa käytännön viljelytöistä. Hän istuttaa sipulia keväisin ja nostaa syksyisin koneilla, joita on itse kehittänyt.
Kaksitoista rekkakuormallista. Sen verran siilinjärveläisen Pekka Vehviläisen sipulitilalle tuodaan keväällä Hollannista sipulin istukkaita. Syksyllä tavoitteena on korjata tilan pelloilta kymmenen miljoonaa kiloa sipulia.
– Jos olosuhteet ovat oikein kohdallaan, ei 15 miljoonaa kiloakaan ole mahdotonta, toteaa Pekka Vehviläinen, tilan isäntä ja yrityksen toimitusjohtaja.
Sipulinviljely ja sen jatkojalostus on Vehviläisellä reilun kolmen vuosikymmenen aikana saavuttanut mittasuhteet, joissa puhutaan Suomen suurimmasta sipulintuottajasta ja sipulijalosteiden markkinajohtajasta.
Toimitusjohtaja myöntää tyytyväisenä myhäillen, että tila on ainutlaatuinen niin kooltaan kuin tuotantomenetelmiltään myös Euroopan mittakaavassa, jopa globaalisti.
Pekka Vehviläinen aloitti maanviljelyn Siilinjärvellä sivutoimena 1970-luvun lopulla. Tuolloin vielä Nokian leivissä tietotekniikka-alalla toiminut Vehviläinen siirtyi täyspäiväiseksi viljelijäksi vasta vuonna 1990.
– Olen maatalon poika, josta ei pitänyt tulla maanviljelijää.
Nyt hän johtaa 40 työntekijää työllistävää perheyritystä. Toimiston käytävillä voi yrittäjän neljästä lapsesta tavata kaksi: laatujärjestelmistä huolehtivan tyttären Elina Vehviläinen-Liikan ja myynnistä sekä henkilöstöstä vastaavan pojan Matti Vehviläisen. Toukokuun lopulla 16-vuotias tyttärenpoika on tulossa kesätöihin koneita ajamaan.
Vastikään 70-vuotispäiviään viettänyt Pekka tunnustaa pysyttelevänsä monista tehtävistä sivussa, mutta ajavansa kylvökonetta keväällä ja nostokonetta syksyllä.
Eikä mitä tahansa konetta. Pekka Vehviläisen kehittämällä kylvökoneella hoidetaan 48 riviä yhteen suuntaan, kun tavallisesti puhutaan neljästä rivistä.
– Yritys pyörii ilman minua, mutta maanviljely on kuin huumetta. Viime keväänä istutin sipuleista sata prosenttia ja nostin lähes saman verran.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Tilojen välinen yhteistyö tehostaa viljelykiertoa ja pakkaamotoimintaa. Yhteistyön voimaa hyödyntää avomaan luomuvihanneksia Mikkelin Haukivuorella tuottava Kalliolan Luomu.
Heilukankaan Tyrnin yrittäjä Jarkko Hietanen luottaa suomalaiseen marjaan. Salaisen reseptin tyrniglögi hurmaa ja takaa asiakkaita terveellisille marjatuotteille.
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
Muutos on riski, mutta niin on paikalleen jääminenkin. Kaikkea epävarmuutta ei voi yritystoiminnassa välttää. Olennaista on tunnistaa, mikä on hallittua riskinottoa ja mikä passiivisuudesta syntyvää riskiä.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
