Vehviläisen tilalla Siilinjärvellä ei itketä, vaikka sipulia pilkotaan tuhansia kiloja päivässä. Suomen suurimmalla sipulinviljelijällä on luonnon kanssa yhteistyösopimus, joka kantaa. Pekka Vehviläinen ei malta pysyä poissa käytännön viljelytöistä. Hän istuttaa sipulia keväisin ja nostaa syksyisin koneilla, joita on itse kehittänyt.
Kaksitoista rekkakuormallista. Sen verran siilinjärveläisen Pekka Vehviläisen sipulitilalle tuodaan keväällä Hollannista sipulin istukkaita. Syksyllä tavoitteena on korjata tilan pelloilta kymmenen miljoonaa kiloa sipulia.
– Jos olosuhteet ovat oikein kohdallaan, ei 15 miljoonaa kiloakaan ole mahdotonta, toteaa Pekka Vehviläinen, tilan isäntä ja yrityksen toimitusjohtaja.
Sipulinviljely ja sen jatkojalostus on Vehviläisellä reilun kolmen vuosikymmenen aikana saavuttanut mittasuhteet, joissa puhutaan Suomen suurimmasta sipulintuottajasta ja sipulijalosteiden markkinajohtajasta.
Toimitusjohtaja myöntää tyytyväisenä myhäillen, että tila on ainutlaatuinen niin kooltaan kuin tuotantomenetelmiltään myös Euroopan mittakaavassa, jopa globaalisti.
Pekka Vehviläinen aloitti maanviljelyn Siilinjärvellä sivutoimena 1970-luvun lopulla. Tuolloin vielä Nokian leivissä tietotekniikka-alalla toiminut Vehviläinen siirtyi täyspäiväiseksi viljelijäksi vasta vuonna 1990.
– Olen maatalon poika, josta ei pitänyt tulla maanviljelijää.
Nyt hän johtaa 40 työntekijää työllistävää perheyritystä. Toimiston käytävillä voi yrittäjän neljästä lapsesta tavata kaksi: laatujärjestelmistä huolehtivan tyttären Elina Vehviläinen-Liikan ja myynnistä sekä henkilöstöstä vastaavan pojan Matti Vehviläisen. Toukokuun lopulla 16-vuotias tyttärenpoika on tulossa kesätöihin koneita ajamaan.
Vastikään 70-vuotispäiviään viettänyt Pekka tunnustaa pysyttelevänsä monista tehtävistä sivussa, mutta ajavansa kylvökonetta keväällä ja nostokonetta syksyllä.
Eikä mitä tahansa konetta. Pekka Vehviläisen kehittämällä kylvökoneella hoidetaan 48 riviä yhteen suuntaan, kun tavallisesti puhutaan neljästä rivistä.
– Yritys pyörii ilman minua, mutta maanviljely on kuin huumetta. Viime keväänä istutin sipuleista sata prosenttia ja nostin lähes saman verran.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Tilojen välinen yhteistyö tehostaa viljelykiertoa ja pakkaamotoimintaa. Yhteistyön voimaa hyödyntää avomaan luomuvihanneksia Mikkelin Haukivuorella tuottava Kalliolan Luomu.
Heilukankaan Tyrnin yrittäjä Jarkko Hietanen luottaa suomalaiseen marjaan. Salaisen reseptin tyrniglögi hurmaa ja takaa asiakkaita terveellisille marjatuotteille.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
Budjetin tavoitteena on hahmottaa karkea kokonaiskuva tilan taloudesta sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Budjetin teossa pääsee liikkeelle helposti ja tyyli on vapaa. Tärkeintä on, että budjetti tehdään ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ota talteen helppo esimerkki budjettilaskelmasta.
Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
