Vehviläisen tilalla Siilinjärvellä ei itketä, vaikka sipulia pilkotaan tuhansia kiloja päivässä. Suomen suurimmalla sipulinviljelijällä on luonnon kanssa yhteistyösopimus, joka kantaa. Pekka Vehviläinen ei malta pysyä poissa käytännön viljelytöistä. Hän istuttaa sipulia keväisin ja nostaa syksyisin koneilla, joita on itse kehittänyt.
Kaksitoista rekkakuormallista. Sen verran siilinjärveläisen Pekka Vehviläisen sipulitilalle tuodaan keväällä Hollannista sipulin istukkaita. Syksyllä tavoitteena on korjata tilan pelloilta kymmenen miljoonaa kiloa sipulia.
– Jos olosuhteet ovat oikein kohdallaan, ei 15 miljoonaa kiloakaan ole mahdotonta, toteaa Pekka Vehviläinen, tilan isäntä ja yrityksen toimitusjohtaja.
Sipulinviljely ja sen jatkojalostus on Vehviläisellä reilun kolmen vuosikymmenen aikana saavuttanut mittasuhteet, joissa puhutaan Suomen suurimmasta sipulintuottajasta ja sipulijalosteiden markkinajohtajasta.
Toimitusjohtaja myöntää tyytyväisenä myhäillen, että tila on ainutlaatuinen niin kooltaan kuin tuotantomenetelmiltään myös Euroopan mittakaavassa, jopa globaalisti.
Pekka Vehviläinen aloitti maanviljelyn Siilinjärvellä sivutoimena 1970-luvun lopulla. Tuolloin vielä Nokian leivissä tietotekniikka-alalla toiminut Vehviläinen siirtyi täyspäiväiseksi viljelijäksi vasta vuonna 1990.
– Olen maatalon poika, josta ei pitänyt tulla maanviljelijää.
Nyt hän johtaa 40 työntekijää työllistävää perheyritystä. Toimiston käytävillä voi yrittäjän neljästä lapsesta tavata kaksi: laatujärjestelmistä huolehtivan tyttären Elina Vehviläinen-Liikan ja myynnistä sekä henkilöstöstä vastaavan pojan Matti Vehviläisen. Toukokuun lopulla 16-vuotias tyttärenpoika on tulossa kesätöihin koneita ajamaan.
Vastikään 70-vuotispäiviään viettänyt Pekka tunnustaa pysyttelevänsä monista tehtävistä sivussa, mutta ajavansa kylvökonetta keväällä ja nostokonetta syksyllä.
Eikä mitä tahansa konetta. Pekka Vehviläisen kehittämällä kylvökoneella hoidetaan 48 riviä yhteen suuntaan, kun tavallisesti puhutaan neljästä rivistä.
– Yritys pyörii ilman minua, mutta maanviljely on kuin huumetta. Viime keväänä istutin sipuleista sata prosenttia ja nostin lähes saman verran.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Tilojen välinen yhteistyö tehostaa viljelykiertoa ja pakkaamotoimintaa. Yhteistyön voimaa hyödyntää avomaan luomuvihanneksia Mikkelin Haukivuorella tuottava Kalliolan Luomu.
Heilukankaan Tyrnin yrittäjä Jarkko Hietanen luottaa suomalaiseen marjaan. Salaisen reseptin tyrniglögi hurmaa ja takaa asiakkaita terveellisille marjatuotteille.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
