OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
Oripääläinen Kreivilän tila kasvattaa ylämaankarjaa ja myy kaiken tuottamansa lihan suoraan kuluttajille. Tilalla iloitaan, että lähiruoka ja sen tuotantotavat kiinnostavat aiempaa enemmän – laidunliha on monelle arvovalinta.
Tuotantokierrosta huolehtiminen on karjatilan tärkeimpiä tehtäviä. Siihen kannattaa panostaa, koska hedelmällisyyshäiriöt ja lehmän tiinehtymättömyys johtavat usein ennenaikaiseen poistoon karjasta.
Hiljainen suojelu kuvastaa suomalaisten erityistä metsäsuhdetta ja tapaa hoitaa metsiään. Metsiä ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan arvopohja on moninainen. Taloudellisen arvon ohella tärkeitä ovat luonto-, maisema-, monimuotoisuus- ja virkistysarvot.
Lantakaasut ovat uusvanha terveysriski eläinsuojissa eikä riski ole kadonnut uusienkaan rakennusten myötä. Korkeita kaasupitoisuuksia on mitattu varsinkin sika- ja siipikarjatiloilla, mutta myös navetoissa.
Puna-apilan kotimaiselle siemenelle on kysyntää. Viljely on melko yksinkertaista ja onnistuessaan se voi olla erittäin kannattavaa. Kiteeläisellä Pasi Hartikaisella on pitkä kokemus apilan siemenviljelystä. – Viherlannoitusvuonnakin voi saada siemensadon.
Älyteknologian kehitys tekee kasvinviljelystä aiempaa tarkempaa ja ympäristöystävällisempää. Tutkijoiden hahmottelema Maatalous 5.0 -visio arvioi sen myös monipuolistavan viljelyä – ja parantavan kannattavuutta.
Tuomo Turjansalo hoitaa eläimiä ja peltoja, tekee siitä somevideoita ja lisäksi pyörittää rengaskauppaa. Kaupunkilaispoika halusi maatalousyrittäjäksi ja löysi pitkällisen etsimisen jälkeen tilan Kymijoen varrelta.
Limingan Tupoksessa sijaitsevalla Sanna ja Kalle Vähäsöyringin tilalla viljellään puhdaskauraa ja tehdään haketta. Kumpikin toiminta vaatii erikoisosaamista. Riskeistä huolimatta erikoistuminen on kannattanut.
