Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Monien asiantuntijoiden ja viljelijöiden itsensäkin mukaan työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa maatalouden työturvallisuusriskeihin. Siksi on syytä kysyä, mitä se on ja miten sitä voi parantaa omalla tilalla?
Naudanlihan hinnat ovat nousussa. Hankimme teurastamoomme osan naudasta muilta tiloilta ja ainakin meillä naudan hankintahinnat ovat nousseet pelkästään vuoden aikana lähes kolmekymmentä prosenttia. Samanaikaisesti olemme pyrkineet nostamaan tuotteiden myyntihintoja niin, että saisimme kulutkin katettua. Elämme tosiaankin mielenkiintoisia aikoja! Kerrankin mediaa sai kiittää siitä, että se nosti jauhelihapulan otsikoihin, ja naudan- ja maidontuottajien ahdinko ymmärrettiin. Vihdoin.
Luomuliitto kaipaa luomuketjuun innovatiivisia elintarvikkeiden jalostajia. Viennillä saataisiin kohennettua myös kotimaan hintatasoa.
Kotieläinten jalostus tuntuu Pinja Koposesta juuri oikealta alalta. Ensimmäiset viisi kuukautta ovat jo opettaneet ja antaneet paljon.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä.Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida jokaisen
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
Tampereella pidetyn KoneAgria 2025 -näyttelyn yhteydessä lehdissä näki uutisointia, että kävijöiden mielissä oli havaittavissa selvää optimismia. Jos näin oli, niin kävijöiden keskuudessa tehdyt kyselyt tuonevat aiheeseen jotain valaistusta. Kuitenkin muutamien tosiasioiden analysointi on paikallaan. 1990-luvun alusta lähtien neljä maakunnallista kesänäyttelyä on vähentynyt yhteen kesä- ja syksynäyttelyyn sekä lukuisaan määrään paikallisia näyttelyitä. 30–40 vuotta sitten kussakin
Eläinaineksen on oltava kunnossa, jotta kotieläintilalla on menestymisen mahdollisuuksia. Ei auta yhtään, vaikka olisi kuinka hienot seinät, ruokinta timanttia ja hoitokin viiden tähden veroista. Rupusakista ei vain saa määräänsä enempää irti, vaikka mikä olisi. Lähtökohtaisesti kustannukset pyritään tiloilla pitämään kurissa, mutta entä tulot? Tuotetaanko lähes samoilla tuotantokustannuksilla X määrä kiloja tai litroja verrattuna siihen, että
Suomalaisen lampaanvillan hienoja ominaisuuksia ei hyödynnetä tekstiiliteollisuudessa, vaikka kotimaisen villan tuotantoketju on poikkeuksellisen vastuullinen. Näistä lähtökohdista ponnistaa pieni paimiolainen lankakauppa.
Maatalousyrittäjien tulevaisuudenuskoa voidaan vahvistaa nuoria viljelijöitä tukemalla ja hakemalla leveämpiä harteita isojen investointien kantamiseen.
