Merkittävä osa metsänomistajista on kiinnostunut luonnontuotteiden keruusta ja sen tuomasta lisätulomahdollisuudesta. Metsien monikäyttö ansaintamielessä on kuitenkin vielä vähäistä.
Peevon tila Sastamalassa on yksi Suomen suurimmista vuohitiloista. Navetassa on noin 450 suomenvuohta. Eläintenhoitaja Annika Kiikala osti tilan vapaalla kaupalla kolme vuotta sitten.
Rauhalan luomutila Hämeenlinnan Hauholla on Suomen ensimmäisiä haskap- eli hunajamarjatiloja. Superterveellinen marja vapautui EU:ssa elintarvikekäyttöön vasta vuonna 2018, mutta kiinnostus sitä kohtaan on ollut suurta.
Runsaille tuotantopanoksille saatu huono vastine laittoi Hermanni Lallukan miettimään muita vaihtoehtoja. Marttilan tila Kuusankoskella siirtyi luonnonmukaiseen tuotantoon vuonna 2016. Ratkaisu oli oikea.
Hyvällä maan rakenteella varmistetaan hyvä sato ja hallitaan riskejä. Maan rakenne on helppo tutkia kotikonstein. Paras aika tutkimiseen on syksy.
Rikkakasveja voi torjua tehokkaasti myös ilman kemiallisia torjunta-aineita. Tarjolla on laaja valikoima rikkakasveja mekaanisesti kurittavia koneita.
Hausjärveläisellä Päivärinteen tilalla on löydetty oma tapa toimia. Seitsemän hehtaarin niityllä tepastelevat kanat, broilerit ja lampaat – ja välillä neljä lastakin.
Ojan tilan kasvinviljelyä nuotittaa kunnianhimoisuus – tavoitteena on tuottaa suuria ja laadukkaita satoja. Tässä on onnistuttukin, sillä viime vuonna tuli voitto Pro Ruis Ry:n Ruismestari-kisassa 8 500 kilon keskisadolla.
Uudet teknologiset menetelmät voivat helpottaa maatalousympäristön monimuotoisuuden seurantaa. BioMonitor4CAP-hankkeessa testattu teknologia herätti kiinnostusta. Hanketutkimuksessa haastateltiin viljelijöitä ja neuvojia Suomessa ja viidessä muussa eurooppalaisessa maassa.
Minttu Liuko aloitti emolehmäasiantuntijan tehtävät hyvin haastavaan aikaan loppuvuonna 2024. Moni asia on kuitenkin muuttunut kesään 2026 tultaessa, ja tuntuu, että positiivinen vire leviää alalla.
Maan kasvukunnosta ja monimuotoisuudesta kiinnostuneet tilat pärjäävät parhaiten nykyisessä toimintaympäristössä, arvioi ProAgria Etelä-Suomen strategia- ja luomuasiantuntija Pekka Terhemaa. Kun monokulttuurista päästään, alkaa elämä maan alla aktivoitua.
Joskus menestyminen voi olla pienestä kiinni. Uusimmissa Maatalouden muu yritystoiminta -teeman julkaisuissa on peräti kolme artikkelia omistettu aika pienelle ja monille tuntemattomalle tukimuodolle, maatalouden kokeilutuelle. Muutaman tuhatlappusen suuruinen tuki voi tuntua aika mitättömältä, kun katteet kapenevat laskevien tuottajahintojen ja nousevien tuotantokustannusten puristuksessa. Kokeilutuen käytöllä voi silti olla reaaliarvoaan suurempi merkitys. Juuri oikeassa kohteessa hyödynnettynä se…
