
Haussa luontaisesti kestävä kumina
Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan kuminan geenivarantoa. Viljelijä hyötyy tutkimuksesta esimerkiksi entistä tuhoojakestävämpinä lajikkeina.
Nämä jutut sisältävät tietoa erilaisten peltoviljelykasvien ominaisuuksista ja viljelymenetelmistä sekä kokemuksia niiden viljelystä: esimerkkinä sokerijuurikas, peruna, kumina, avomaavihannekset ja nurmikasvit. Artikkeleissa käsitellään myös erikoisempia viljelykasveja, kuten esimerkiksi hamppua, camelinaa ja tattaria.
Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan kuminan geenivarantoa. Viljelijä hyötyy tutkimuksesta esimerkiksi entistä tuhoojakestävämpinä lajikkeina.
Apiloiden ja heinien viljely pääkasvin ohessa lisää peltojen monimuotoisuutta, elävöittää maaperää, parantaa tuottavuutta ja sitoo hiiltä. Viljelijältä se edellyttää valppautta.
Rajamäen luomutilalla tuotetaan tattaria gluteiinipitoisia viljoja kaihtavien kuluttajien tarpeisiin. Viljelijän näkökulmasta tattari on ilmastonmuutokseen sopeutuva ja työhuippuja tasoittava kasvi.
Suomalainen humalanviljely tekee uutta tulemistaan. Luonnonvarakeskus on seulonut tutkimuksiin lupaavimmat kotimaiset humalakannat, joista muutaman toivotaan päätyvän tuotantoon ja pienpanimoiden olutkattiloihin.
Kuminalla on itsepäinen luonne, mikä tekee siitä mielenkiintoisen viljelykasvin, tuumii mäntyharjulainen Mika Mattila. Hän aloitti kuminan viljelyn ensimmäisten joukossa Suomessa.
Brinkaksen tilalla viljan rinnalla lainehtivat lumoavat maisemapellot. Koriste- ja pölyttäjäkasvit luovat pelloille monimuotoisuutta, hoitavat maaperää ja kaunistavat maisemaa.
Öljyhamppua luonnehditaan suomalaiseksi superruuaksi, joka monipuolistaa kotimaisten kasvipohjaisten raaka-aineiden valikoimaa. Öljyhampun viljelyalaan toivotaan reipasta kasvua ja erityisesti luomutuottajia tarvitaan lisää.
Öljyhampun viljelyala voisi kasvaa samoihin lukemiin kuin pellavalla – jopa selvästi ylikin, hampun tuotteiksi omalla tilalla jalostava Kaarlo Impola sanoo. Öljyhampun viljelyala Suomessa on muutama sata hehtaaria, öljypellavan ala ylittää […]
Huolimatta kasvukauden pitenemisestä nurmi peittoaa varmuudellaan uudet viljelykasvit nautojen rehuina. Nurmea on myös kiittäminen monesta ympäristöteosta.
Nummelan perheessä Isojoella häärätään perunoiden parissa läpi vuoden. Kesällä keskitytään viljelyyn ja talvikaudella perunoiden varastointipalveluun. Kaikkineen käsitellään miljoonia pottukiloja.
Sokerijuurikkaan viljelyalaa on tarve kasvattaa peräti 30 prosenttia, jotta suomalainen sokerituotanto pystytään nostamaan 100 miljoonaan kiloon. Kotimarkkinoilla on tilaa, sillä sokerin omavaraisuusaste on alle puolet kulutuksesta.
Viljan tuottajahinta pakottaa viljelijät etsimään vaihtoehtoja pelkän viljan tuotannolle. Maanviljelijä Osmo Koponen Liperistä kannustaa miettimään nurmisiemenen tuotantoa.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.