Tämän osion artikkeleista löytyy tietoa öljy- ja palkokasvien, esimerkiksi rypsin, rapsin, herneen ja härkäpavun viljelystä. Näistä artikkeleista saa käytännön neuvoja ja vinkkejä öljy- ja palkokasvien viljelyyn ja sadontuottoon sekä tietoa niiden hyödyntämisestä tilan viljelykierrossa.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Erikoiskasvien viljelystä ja jalostuksesta on kehittynyt Impolan Kasvitilan vankka tukijalka.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Puu- ja kipsilevyjä voidaan korvata tulevaisuudessa levyillä, joiden materiaalit ovat lähtöisin pellolta. Viljelyn sivutuotteiden käytöstä hyötyisivät niin viljelijät kuin ympäristökin.
Ilmastonmuutos ja monet muut kriisit haastavat suomalaista maataloutta. MURU-hanke välittää tiloille tietoa keinoista, joilla voi vahvistaa viljelyn resilienssiä eli muutosjoustavuutta. Keskiössä on tuotannon monipuolistaminen.
Härkäpapusäilörehu on varteenotettava vaihtoehto lypsylehmien ruokintaan. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan se maistuu lehmille hyvin ja jopa lisää maitotuotosta.
Syyskasvit saivat viime talvena siipeensä Etelä-Suomessa. Pidemmällä tähtäimellä syyskasvit ovat taloudellisesti hyvä valinta.
Öljyhamppua luonnehditaan suomalaiseksi superruuaksi, joka monipuolistaa kotimaisten kasvipohjaisten raaka-aineiden valikoimaa. Öljyhampun viljelyalaan toivotaan reipasta kasvua ja erityisesti luomutuottajia tarvitaan lisää.
Viime syksynä kylvettiin paljon vehnää ja öljykasveja. Lumipeite on suojannut kylmältä, mutta roudan puuttuminen voi johtaa lumihomeen yleiseen ilmaantumiseen. Selvitimme myös muun muassa, mikä on vati-ilmiö.
Härkäpavun viljely on ottanut takapakkia vaihtelevien säiden ja satojen takia. Pavulle on kuitenkin kysyntää. Matti Kari on huomannut, että valkuaiskasvi kannattaa kylvää aikaisin ja tasaiselle lohkolle sekä tarkkailla tuholaisia ahkerasti. Palkkiona on hyvä sato ja parantunut maanrakenne.
Härkäpavun viljelyinnostus on laantunut huonojen vuosien myötä. Usko sen menestystarinaan ei kuitenkaan ole mennyt. Sadolle riittää kysyntää.
