Lopen Läyliäisessä sijaitsee Suomen metsänjalostuksen keskus, Haapastensyrjä, jossa tehtävä työ luo perustaa kasvavalle, kestävälle ja laadukkaalle tulevaisuuden metsälle. Vuosikymmeniä jatkuneen jalostustyön ansiosta metsän uudistamiseen on tarjolla korkeatasoista ja monimuotoista siemen- ja taimiaineistoa.
Kevät ja kesä ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) koetoiminta-asemalla Haapastensyrjässä kiireistä, tarkkaan aikataulutettua aikaa. Kymmenet käsiparit ahertavat muovihuoneissa, taimipalstoilla ja koekentillä. Arkisiin toimiin kuuluu kylvämistä, istuttamista, puiden oksien ja neulasten leikkuuta, kitkemistä, varttamista ja koulimista.
Oma erityinen työnsä on risteyttäminen, jota tehdään sekä metsissä että kasvihuoneissa. Emikukinnot pussitetaan juuri ennen kukinnan alkamista. Kun aika on oikea, tehdään pölytys perimältään laadukkaan isäpuun siitepölyllä pientä ruiskua apuna käyttäen. Pölyttymisen jälkeen pussi poistetaan, ja käpyjen valmistuttua ne kerätään siementen karistusta varten. Myöhemmin siemenet kylvetään ja niistä kasvatetaan uusia taimia kenttäkokeisiin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Seinäjoen Ylistarossa Aila-Korpelan tilalla on viljelyssä paljon vuokrapeltoja. Niistä huolehditaan kuin omista. Veli-Pekka Aila panostaa pellon kasvukuntoon ja poimii parhaat palat eri viljelymenetelmistä. – Tärkein on maan pinnan alla.
Taimikoiden hirvituhoja on mahdollista ennaltaehkäistä ja vähentää metsänhoidolla. Sorkkia sekametsässä -hankkeen koulutuksilla jalkautetaan aiheesta uusinta tietoa metsänomistajille ja metsäammattilaisille.
Roiton tilalla Parikkalassa uusi Antti X476 -sarjan kuivuri toi ensisijaisesti lisää kuivauskapasiteettia, mutta myös paransi leipäviljan laatua. Ensimmäinen kuivauskausi osoitti, että samalla säästyi sekä työaikaa että energiaa.
Metsämaiden lannoituksia voi tehdä ensiharvennusikäisistä aina päätehakkuita lähestyviin metsiin saakka. Taloudellinen hyöty on selvä, ja lisäksi lannoitettu metsä sitoo enemmän hiiltä.
Sopimusaloista on tullut yksi tapa hankkia peltoa viljelyyn normaalin maanvuokrauksen lisäksi. Siinä piilee kuitenkin veroriski.
Kielimallipohjainen tekoäly voi auttaa maatilan päätöksenteossa. Kokeneelle ja osaavalle viljelijälle mallit eivät kuitenkaan tarjoa uutta, ellei malliin yhdistä muita työkaluja.
