Suurilla nautatiloilla podetaan kasvavaa pulaa kuivikkeista. Kotimainen ruokohelpimure on yksi uusi vaihtoehto pulman ratkaisemiseksi.
Keskeisillä maidontuotantoalueilla on kärsitty kuivikepulasta, sillä nurmen viljelyalat kasvavat ja viljan viljelyala vähenee. Hyvälaatuista viljanolkea ei ole riittävästi saatavilla ja pitkien matkojen takaa paalien kuljettaminen käy kalliiksi. Kuiviketurpeen hinta on ollut pitkään nouseva. Sateisina kesinä myös sen nostomäärät ovat jääneet riittämättömiksi.
Pihtiputaalainen Olesta Oy on tuonut markkinoille uudenlaisen, täysin kotimaisen ruokohelpimureen ja -pelletin. Mure sopii navetoihin ja sikaloihin, pelletti puolestaan talleihin. Tuote eroaa muista sillä, että se on tehty pelkästään ruokohelvestä.
Ruokohelpikuivikkeen vahvuus on hyvä imukyky, minkä ansiosta sitä kuluu huomattavasti vähemmän kuin purua tai turvetta. Toinen iso valtti on puhtaus, sillä kuivikkeen valmistusprosessissa ruokohelpimassaa kuumennetaan voimakkaasti, jolloin taudinaiheuttajat sekä haitalliset bakteerit ja sienet kuolevat. Kuivikkeen seassa ei navettoihin ajaudu myöskään itäviä rikkakasvin siemeniä.
Jonkin verran suomalaistiloilla käytetään Baltiasta tuotua olkipohjaista kuiviketta.
”Ainakin näinä aikoina sen käyttö on melkoinen riski, sillä kuivikkeen mukana saattaa kulkeutua vaarallisia eläintauteja kuten esimerkiksi afrikkalaista sikaruttoa”, Olesta Oy:n yrittäjä Ilpo Kananen sanoo.
Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.
Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Alajärven Lehtimäellä sijaitseva Karin luomutila on pitkän kokemuksen pohjalta kehitetty moderni maitotila, joka valittiin Vuoden 2025 luomuyritykseksi. Tilalla panostetaan erityisesti eläinten terveyteen, omavaraiseen rehuun ja työn mielekkyyteen.
Millaista lehmää tarvitaan maitotilalla vuonna 2038? Tätä ratkotaan parhaillaan, kun pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa NTM:ää uudistetaan. Tulevaisuuden navetassa korostuvat teknologia, tehokas rehunkäyttö sekä eläimen kyky pysyä terveenä ja toimia suuressa karjassa.
Rantatien tilan 27-vuotias yrittäjä Lotta Sirkesalo pyörittää kahden tilan kokonaisuutta, viljelee peltoja sekä kasvattaa nautoja ja lampaita. Naisen vauhdikas arki on tullut monelle tutuksi sosiaalisen median elämänmakuisten videoiden kautta.
Eläimen terveyttä ja hyvinvointia uhkaava ongelma on tärkeää huomata ajoissa, mutta miten? Muista ryhmän eläimistä poikkeava käytös on keskeinen merkki siitä, että eläimen voinnissa on jotain menossa huonompaan suuntaan. Juttusarjan ensimmäisessä osassa asiaa erityisesti poikima- ja laidunhalvauksesta.
Sikatalouden rakennemuutos jatkuu, mutta loivempana. Lammastalouden näkymä on aiempaa valoisampi. Lihasiipikarjan tuotannon kasvu nojaa vahvoihin yrittäjiin, ja kanatilojen iso rakennemuutos alkaa olla loppusuoralla.
Tanskalainen karjatilallinen vieraili keväällä Semex Finlandin järjestämillä koulutuspäivillä Vierumäellä kertomassa tilansa toiminnasta. Muutto toiseen maahan on antanut puitteet hioa niin karjan tuloksia kuin tuotannon kannattavuuttakin. Tilan tunnusluvut ovatkin kehittyneet hyvin vuodesta 2014 vuoteen 2026.
