Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon-, lihan- kuin munantuottajia.
Kananmunantuottajat Heikki ja Lauri Tapio kasvattavat jatkossa nuorikkonsa itse, koska he haluavat varmistaa, että muna pysyy hyvälaatuisena 80 viikkoa kestävän munituksen ajan. Oma kasvatus myös helpottaa tuotannon ajoittamista ja pienentää tautiriskejä.
Uuden navettamme avoimet ovet keräsivät marraskuun lopussa tuhatpäisen yleisön. Ikimuistoisen päivän ja lyhyen hengähdystauon jälkeen seurasi kahden viikon intensiivinen käyttöönottovaihe. Arki tasaantui uusiin rutiineihin vuoden vaihteessa.
Sorkkien terveys on naudan hyvinvoinnin tukipilari. Se vaikuttaa eläimen kykyyn liikkua, syödä, märehtiä, tuottaa maitoa ja elää laumassaan ilman kipua.
Mannien farmilla on possujen kasvatusta pikkuporsaista lihasikoihin. Tällä tuottaja varmistaa laadun.
Hyvä ruokinta, olosuhteet ja hoito ovat avainasemassa sorkkaongelmien ehkäisyssä. Jos ongelmia tulee, ne olisi syytä tunnistaa ja hoitaa mahdollisimman pian.
Vekkilän Museotilalla kasvatetaan harvinaisten punaisten linjojen suomenlampaita. Erityisesti vaalitaan helmenharmaata villaa tuottavia tilan oman kantapässin 70-linjan yksilöitä.
Vierihoito vapauttaa karjanhoitajan vasikanjuotosta, mutta ei huolenpidosta. Onnistuminen vaatii hyvää karjasilmää.
Kuivikkeet ja niiden käsittely voivat aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä navetassa työskenteleville ihmisille. Altistumista on mahdollista vähentää monin tavoin.
Suomalaiskeksintö pienentää nautojen ympäristöpäästöjä poistamalla metaania navettailmasta. Ensimmäiset asiakastoimitukset ovat käynnistymässä.
Sähkökäyttöisillä työkoneilla on kiistattomia etuja, mutta myös huonoja puolia. Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) koeajopäivässä testattiin sekä diesel- että sähkökäyttöisiä Giant-pienkuormaajia. Käyttö sähköllä on edullista, mutta investointi on edelleen polttomoottorilla varustettua konetta kalliimpi.
Kolmas kerta toden sanoi. Näin tiivistää Lasse Salmela vuosien työn, jonka tuloksena vanha parsinavetta sai remontin ja laajennuksen siivittämänä uuden elämän robottipihattona. Lopullinen versio ei syntynyt yhdellä päätöksellä tai edes yhdellä yrityksellä, vaan useiden vaiheiden ja muutosten kautta. Salmelan tilalla läpikäyty uudistustyö ei ole poikkeus. Monella tilalla kehittäminen etenee portaittain, joskus mutkien kautta eikä aina…
Ranualla otettiin käyttöön liikennepolttoainetta jakeleva 21 maatilan omistama biokaasulaitos, joka on lajissaan maailman pohjoisin.
Oripääläinen Kreivilän tila kasvattaa ylämaankarjaa ja myy kaiken tuottamansa lihan suoraan kuluttajille. Tilalla iloitaan, että lähiruoka ja sen tuotantotavat kiinnostavat aiempaa enemmän – laidunliha on monelle arvovalinta.
Tuotantokierrosta huolehtiminen on karjatilan tärkeimpiä tehtäviä. Siihen kannattaa panostaa, koska hedelmällisyyshäiriöt ja lehmän tiinehtymättömyys johtavat usein ennenaikaiseen poistoon karjasta.
Lantakaasut ovat uusvanha terveysriski eläinsuojissa eikä riski ole kadonnut uusienkaan rakennusten myötä. Korkeita kaasupitoisuuksia on mitattu varsinkin sika- ja siipikarjatiloilla, mutta myös navetoissa.
Tuomo Turjansalo hoitaa eläimiä ja peltoja, tekee siitä somevideoita ja lisäksi pyörittää rengaskauppaa. Kaupunkilaispoika halusi maatalousyrittäjäksi ja löysi pitkällisen etsimisen jälkeen tilan Kymijoen varrelta.
Kuivitus on muutakin kuin vain sinänsä tärkeää lehmien hyvinvointia ja terveyttä. Harkitut valinnat ja hyvin suunniteltu työ näkyvät myös ajan- ja rahansäästönä. Pilottitiloilta kerättiin kokemuksia separoidusta kuivajakeesta, hiekasta ja turpeesta.
Suomalaistutkimus osoitti, että tuhkan lisääminen biokaasuprosessiin voi tehostaa metaanin tuotantoa ja parantaa mädätteen lannoiteominaisuuksia. Tuhkan laadulla ja määrällä on suuri merkitys.
Salmelan maitotilalla laajennettiin ja remontoitiin vanha parsinavetta nykyaikaiseksi robottipihatoksi viime kesänä. Suuri investointi paransi merkittävästi sekä eläinten että yrittäjien hyvinvointia.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin Pellervo on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
