Tämän osion artikkeleista löytyy tietoa öljy- ja palkokasvien, esimerkiksi rypsin, rapsin, herneen ja härkäpavun viljelystä. Näistä artikkeleista saa käytännön neuvoja ja vinkkejä öljy- ja palkokasvien viljelyyn ja sadontuottoon sekä tietoa niiden hyödyntämisestä tilan viljelykierrossa.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Syysviljojen lajikekokeissa ja syysrapsin kylvöaikakokeissa opittiin uutta muun muassa sään vaikutuksista. Kokeet toteutettiin ProAgria Etelä-Suomen ja Nylands Svenska Lantbrukssällskapin (NSL) hankkeessa.
Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Vilja- ja öljykasvimarkkinoilla on ollut kovaa hintarallia viime vuosina. Kuluva vuosi näyttäisi hintojen osalta varsin vakaalta.
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman istuu lukuisissa eurooppalaisissa maatalousalan neuvottelu- ja työryhmissä parantaakseen suomalaisten viljelijöiden toimintamahdollisuuksia ja työn kannattavuutta. Viljelijänä hän on samalla omalla asiallaan.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Erikoiskasvien viljelystä ja jalostuksesta on kehittynyt Impolan Kasvitilan vankka tukijalka.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Puu- ja kipsilevyjä voidaan korvata tulevaisuudessa levyillä, joiden materiaalit ovat lähtöisin pellolta. Viljelyn sivutuotteiden käytöstä hyötyisivät niin viljelijät kuin ympäristökin.
Härkäpapusäilörehu on varteenotettava vaihtoehto lypsylehmien ruokintaan. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan se maistuu lehmille hyvin ja jopa lisää maitotuotosta.
Syyskasvit saivat viime talvena siipeensä Etelä-Suomessa. Pidemmällä tähtäimellä syyskasvit ovat taloudellisesti hyvä valinta.
