Maatilan Pellervo on maatilayrittäjän ammattilehti. Sen vahvuutena ovat asiantuntemus ja ajankohtaisuus. Lehti on kattava paketti täyttä ammattiasiaa maatila- ja maaseutuyrittäjille.
Maatilan Pellervo kattaa maatalouden kaikki tuotantosuunnat. Peruslehteä täydentää Eläin-lehti, johon kootaan keskitetysti kaikki kotieläintaloutta käsittelevät ammattiasiat.
Sekä Maatilan Pellervon että Eläin-lehden sisällössä viljelijöiden kokemukset, käytännön esimerkit ja asiantuntijoiden näkemykset auttavat maatalouden ammattilaisen arkea.
Yhä useammat viljelijät ovat kiinnostuneet mehiläistarhaajien tarjoamista pölytyspalveluista. Pölytyksellä voidaan kasvattaa erityisesti mansikan, omenan, kuminan ja apilan satoa. Pölytyspalvelusta hyötyvät myös öljykasvit.
Sokerijuurikkaan viljelyalaa on tarve kasvattaa peräti 30 prosenttia, jotta suomalainen sokerituotanto pystytään nostamaan 100 miljoonaan kiloon. Kotimarkkinoilla on tilaa, sillä sokerin omavaraisuusaste on alle puolet kulutuksesta.
Viljan tuottajahinta pakottaa viljelijät etsimään vaihtoehtoja pelkän viljan tuotannolle. Maanviljelijä Osmo Koponen Liperistä kannustaa miettimään nurmisiemenen tuotantoa.
Yksi ympäristökorvausjärjestelmän kulmakivistä vesiensuojelun kannalta on peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys. Erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta kyseenalaistaa sen hyödyt: kasvipeitteisyys voi jopa lisätä vesistöjen fosforikuormaa.
Kesän kasvinsuojelussa tuholaiset puhuttivat varmasti eniten. Alkukevään lämpöpiikki suosi kotimaisia tuholaisia. Sen lisäksi saatiin tuulten mukana isot pilvet kirvoja ja kaalikoita.
Uusimman tekniikan jarrutkaan eivät kumoa fysiikan lakeja. Raskas liikennetraktori-perävaunuyhdistelmä vaatii viidenkympin nopeudesta kymmeniä metrejä pysähtyäkseen, 60-tonninen sorakasettiyhdistelmä maantienopeudesta lähes 90 metriä.
Pellon vuokraaminen Länsi-Suomesta on kallista. Viljan viljelyä on vaikea saada kannattamaan vuokrapellolla, koska tuotantokustannukset ovat liian suuret pellon tuottoon nähden.
Koneyhteistyö lisää turvallisuutta peltotöissä. Suunnitelmallisuus säästää myös aikaa. Työn tauotus ja hyvä kunto estävät tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
Ylimääräinen niittokerta säilörehulohkoilla puhdistaa pellot rikkaruohoista varsinaista satoa varten. Tehokkailla yhteiskoneilla homma vie vajaan päivän.
Satovahingon varalle voi tänä vuonna ensimmäistä kertaa ottaa vakuutuksen. Valtion katokorvausjärjestelmää ei enää ole. Rahanjakoautomaatista ei ole kyse, mutta poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamat vahingot korvataan.
Pro Ruis -yhdistyksen Ruis on taitolaji -hanke on mukana Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmassa. Omavaraisuuteen tarvitaan nykyisillä sadoilla 30 000 hehtaarin viljelyala.
Sertifiointi on metsälle sama kuin korkeakorkoinen pankkitili rahalle. Sertifioitu metsä kartuttaa metsänomistajan varallisuutta ottaen samalla huomioon myös ympäristöarvot. Maailmalla yleinen FSC-sertifikaatti on yleistymässä myös Suomessa.
Hyvä Sato -kilpailu käytiin viime kesänä aiempaa haastavammissa sääoloissa.
Metsätalouden verotus sujuu tuttuun tapaan vuosina 2015 ja 2016. Pääomatulojen ylemmän verokannan nousu lisää paineita suunnitella tulojen tasaamista vuosien välillä. Keinoja ei ole tarjolla kovin paljon.
Eloperäisillä mailla ja karkeilla kivennäismailla peltojen fosforipitoisuus on pienentynyt nopeasti. Pohjois-Suomen nurmituotantoalueilla hyvät ja tyydyttävät fosforiluokat ovat muuttuneet välttäviksi ja huononlaisiksi. Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusaseman tutkija Raija Suomela toteaa, että lannoitussuositusten […]
Suurin haaste siemenperunan tuotannossa on sää, tyrnäväläinen toisen polven siementuottaja Janne Matinlauri toteaa.
Kannisen kanalan munat ovat tunnettuja ympäri Savonmaan. Isännän tarkastamista, käsinpakatuista onnellisten kanojen munista on loihdittu vetävä brändi.
Tuomas Mattilalla on peltojen kuntoon yleisresepti, joka sopii lähes joka lohkolle.
Längelmäkeläinen Riku Aaltonen on pitkän linjan joulukuusenkasvattaja ja -kauppias. Kymmenen hehtaarin kuusimetsiköissä kasvaa useampaa kuusilajiketta. Joulukuusta löytyy jokaiseen makuun.
Vajaa viisi vuotta sitten laihialainen viljanviljelijä Aki Västi havahtui viljankuivauksessa syntyvän öljylaskun suuruuteen. Vuosittain kattilassa saattoi palaa yli 10 000 litraa kevyttä polttoöljyä.
Rukiista on tänä vuonna korjattu hyviä satoja. Antti Sipilän tilalla Hollolassa sekä Reetta että hybridirukiit onnistuivat mukavasti. KWS aikoo tuoda uusia hybridirukiita markkinoille entistä tiuhempaan tahtiin.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin-lehti on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
