Maatilan Pellervo on maatilayrittäjän ammattilehti. Sen vahvuutena ovat asiantuntemus ja ajankohtaisuus. Lehti on kattava paketti täyttä ammattiasiaa maatila- ja maaseutuyrittäjille.
Maatilan Pellervo kattaa maatalouden kaikki tuotantosuunnat. Peruslehteä täydentää Eläin-lehti, johon kootaan keskitetysti kaikki kotieläintaloutta käsittelevät ammattiasiat.
Sekä Maatilan Pellervon että Eläin-lehden sisällössä viljelijöiden kokemukset, käytännön esimerkit ja asiantuntijoiden näkemykset auttavat maatalouden ammattilaisen arkea.
Nummelan perheessä Isojoella häärätään perunoiden parissa läpi vuoden. Kesällä keskitytään viljelyyn ja talvikaudella perunoiden varastointipalveluun. Kaikkineen käsitellään miljoonia pottukiloja.
Professori Markku Yli-Halla tiivistää: maailmaa vaivaa typen puute. Siksi Suomessakin on menossa monta hanketta valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi.
Soile Prokkola vaihtoi tutkijan hommat luomuviljelyyn parikymmentä vuotta sitten. Hän pitää kotitilaansa Lumijoella Pohjois-Pohjanmaalla ja toista luomutilaa Heinävedellä Savossa, joten tekemistä riittää.
Viime kesän jälkeen viljelyvarmuus puhuttaa viljantuotannossa. Isoimmaksi ongelmaksi nousee kauran hometoksiinipitoisuus. Vehnien osalta valkuaispitoisuuksissa on toivomisen varaa.
Hankkija-leirissä kuohuu Salon seudulla. Hankkija perustaa alueelle omia myymälöitään, ja sen yhteistyökumppani SSO Maatalous myy myös Agritekin koneita.
Maatilan osakeyhtiöittäminen on helpottumassa vuoden kuluttua. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tähän asti yhtiöittämisen yhteydessä maksettavasta varainsiirtoverosta luovutaan. Se tarkoittaisi monien maatilojen kohdalla usein kymmenientuhansien eurojen säästöä.
Tasainen taimiväli ja ravinteet siemenen lähelle. Siinä keinot, joilla Hunsan tilalla parannetaan öljykasvien ja härkäpavun taimettumista ja vähennetään yksilöiden välistä kilpailua. Lopputuloksena viljelyvarmuus paranee, ja sen myötä sato.
Yhä useammat viljelijät ovat kiinnostuneet mehiläistarhaajien tarjoamista pölytyspalveluista. Pölytyksellä voidaan kasvattaa erityisesti mansikan, omenan, kuminan ja apilan satoa. Pölytyspalvelusta hyötyvät myös öljykasvit.
Sokerijuurikkaan viljelyalaa on tarve kasvattaa peräti 30 prosenttia, jotta suomalainen sokerituotanto pystytään nostamaan 100 miljoonaan kiloon. Kotimarkkinoilla on tilaa, sillä sokerin omavaraisuusaste on alle puolet kulutuksesta.
Viljan tuottajahinta pakottaa viljelijät etsimään vaihtoehtoja pelkän viljan tuotannolle. Maanviljelijä Osmo Koponen Liperistä kannustaa miettimään nurmisiemenen tuotantoa.
Yksi ympäristökorvausjärjestelmän kulmakivistä vesiensuojelun kannalta on peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys. Erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta kyseenalaistaa sen hyödyt: kasvipeitteisyys voi jopa lisätä vesistöjen fosforikuormaa.
Kesän kasvinsuojelussa tuholaiset puhuttivat varmasti eniten. Alkukevään lämpöpiikki suosi kotimaisia tuholaisia. Sen lisäksi saatiin tuulten mukana isot pilvet kirvoja ja kaalikoita.
Uusimman tekniikan jarrutkaan eivät kumoa fysiikan lakeja. Raskas liikennetraktori-perävaunuyhdistelmä vaatii viidenkympin nopeudesta kymmeniä metrejä pysähtyäkseen, 60-tonninen sorakasettiyhdistelmä maantienopeudesta lähes 90 metriä.
Pellon vuokraaminen Länsi-Suomesta on kallista. Viljan viljelyä on vaikea saada kannattamaan vuokrapellolla, koska tuotantokustannukset ovat liian suuret pellon tuottoon nähden.
Koneyhteistyö lisää turvallisuutta peltotöissä. Suunnitelmallisuus säästää myös aikaa. Työn tauotus ja hyvä kunto estävät tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
Ylimääräinen niittokerta säilörehulohkoilla puhdistaa pellot rikkaruohoista varsinaista satoa varten. Tehokkailla yhteiskoneilla homma vie vajaan päivän.
Satovahingon varalle voi tänä vuonna ensimmäistä kertaa ottaa vakuutuksen. Valtion katokorvausjärjestelmää ei enää ole. Rahanjakoautomaatista ei ole kyse, mutta poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamat vahingot korvataan.
Pro Ruis -yhdistyksen Ruis on taitolaji -hanke on mukana Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmassa. Omavaraisuuteen tarvitaan nykyisillä sadoilla 30 000 hehtaarin viljelyala.
Sertifiointi on metsälle sama kuin korkeakorkoinen pankkitili rahalle. Sertifioitu metsä kartuttaa metsänomistajan varallisuutta ottaen samalla huomioon myös ympäristöarvot. Maailmalla yleinen FSC-sertifikaatti on yleistymässä myös Suomessa.
Hyvä Sato -kilpailu käytiin viime kesänä aiempaa haastavammissa sääoloissa.
Metsätalouden verotus sujuu tuttuun tapaan vuosina 2015 ja 2016. Pääomatulojen ylemmän verokannan nousu lisää paineita suunnitella tulojen tasaamista vuosien välillä. Keinoja ei ole tarjolla kovin paljon.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin-lehti on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
