Maatilan Pellervo on maatilayrittäjän ammattilehti. Sen vahvuutena ovat asiantuntemus ja ajankohtaisuus. Lehti on kattava paketti täyttä ammattiasiaa maatila- ja maaseutuyrittäjille.
Maatilan Pellervo kattaa maatalouden kaikki tuotantosuunnat. Peruslehteä täydentää Eläin-lehti, johon kootaan keskitetysti kaikki kotieläintaloutta käsittelevät ammattiasiat.
Sekä Maatilan Pellervon että Eläin-lehden sisällössä viljelijöiden kokemukset, käytännön esimerkit ja asiantuntijoiden näkemykset auttavat maatalouden ammattilaisen arkea.
Saaristomeren valuma-alueella tutkitaan kolmen hyväksi todetun maanparannusaineen yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on pitää fosfori pellossa, mistä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt.
Vesienhallinta auttaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin. Oulun yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke) tutkivat sulamisvesien kokoamista varastoaltaaseen ja niiden johdattamista pelloille automatisoidun säätösalaojituksen avulla.
Maatilan nykytila ja tilan kauppahinta asettavat raamit luopujien toimeentulolle ja jatkajien menestymiselle. Yksityisvarallisuuden kasvattaminen jo yritystoiminnan aktiiviaikana helpottaa sukupolvenvaihdosta. Taloussuunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Lannoitus lisää puuston kasvua ja kasvattaa metsien hiilinieluja, ja ennen kaikkea parantaa metsätalouden kannattavuutta. Parhaan tuoton lannoitusinvestoinnille saa hoidetuissa, hyväkasvuisissa ja terveissä metsissä.
Tämänkertaisen MP:n teema on tutkimus. Ajankohtaisesta tutkimuksesta ovat omat kädet tukevasti irti, tutkimustuloksiin – varsinkin iltapäivälehtien extraosioiden mainostamiin – pidän epäilevää etäisyyttä. Päivittäiset 10 kiloa pois viikossa, tämä ruoka-aine yhteydessä muistisairauksiin tai muu pelottelu- ja "self-help-tutkimus" on luotaantyöntävää. Myös taloustutkimus tuntuu olevan enemmän poliittista kuin absoluuttista. Puoluekannasta tai työmarkkinaosapuolten näkökulmasta katsoen samat tutkimukset saavat vastakkaiset
Nelivuotinen tutkimushanke osoitti, että säätösalaojitukseen yhdistetty altakastelu kasvattaa kivennäismaalla merkittävästi satoa ja parantaa satovarmuutta. Se osoittautui järkeväksi myös ympäristökuormituksen kannalta.
Uusia traktoreita myydään tällä hetkellä historiallisen vähän. Käytetyt, vähän ajetut ja muutamia vuosia vanhat traktorit ovat taas hyvinkin kysyttyjä. Pienellä 70 hehtaarin kasvinviljelytilallamme traktorin päivittämistä on mietitty pitkään. 1990-luvun alun Case on tuntunut kylvöpellolla melkoisen raskaalta kaverilta: ei ilmastointia eikä kunnollista jousitusta, vaikka traktori on palvellut hyvin monissa hommissa. Traktorin vaihtoa on jarruttanut tietysti se,
Vehviläisen tilalla Siilinjärvellä ei itketä, vaikka sipulia pilkotaan tuhansia kiloja päivässä. Suomen suurimmalla sipulinviljelijällä on luonnon kanssa yhteistyösopimus, joka kantaa. Pekka Vehviläinen ei malta pysyä poissa käytännön viljelytöistä. Hän istuttaa sipulia keväisin ja nostaa syksyisin koneilla, joita on itse kehittänyt.
Kuivuutta ei ole perinteisesti pidetty merkittävänä riskinä Suomessa. 2000-luvulla esiintyneet pitkät kuivat kaudet ovat kuitenkin herättäneet viljelijät ja päättäjät suunnittelemaan toimia kuivuusriskien hallitsemiseksi. Ennakoinnissa voi hyödyntää alueellisia kuivuusennusteita, ja yllättävänkin moni pelto sijaitsee mahdollisella etäisyydellä kasteluveden lähteestä. Mutta mitä kastelu maksaa?
Hoivalaitosmaksut määräytyvät asiakkaan tulojen mukaan. Niitä voivat olla esimerkiksi peltojen vuokratulot tai metsän laskennallinen tuotto. Sukupolvenvaihdos kannattaa tästäkin syystä tehdä ajallaan.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Maatalousyrityksen pyörittäminen yksin edellyttää taitavaa töiden järjestelyä ja luotettavaa työapua. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. 250 hehtaaria viljelevä Joni Heikkilä on pyrkinyt tietoisesti vähentämään työtaakkaansa.
Viljelijöitä kannustetaan hiiltä sitovaan viljelyyn, mutta keinoja hiilen- ja typensidonnan todentamiseksi on niukasti. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushankkeessa ongelmaan etsittiin uusia ratkaisuja.
Peräkylän kevätseurannasta päivää! Täälläpäin ovat tänä talvena olleet lumet aika vähissä, mutta silti sitä vielä notkoissa ja pohjoisrinteillä paikoin reippaastikin riittää. Pihasta sulava lumi paljastaa kaikenlaista rompetta haravasta puutarhatuoliin ja tielanaan, jotka ovat näemmä talvehtineet hangen alla ihan kivasti. Syysvehnäpelto paljastui lumen alta jo varhain maaliskuun alussa ja näyttää edelleen aika ruskealta. Toisin kuin naapurilla,
Viljelykasvien aluskasvustoksi kylvettävät kerääjäkasvit alkavat olla yleisiä suomalaisilla pelloilla. Niitä käytetään reilusti yli 100 000 hehtaarilla. Kasvit estävät ravinteiden huuhtoutumista ja parantavat maan rakennetta. Veli-Pekka Aila on saanut hyviä kokemuksia muokkausretikan käytöstä kerääjäkasvina.
Syysviljojen lajikekokeissa ja syysrapsin kylvöaikakokeissa opittiin uutta muun muassa sään vaikutuksista. Kokeet toteutettiin ProAgria Etelä-Suomen ja Nylands Svenska Lantbrukssällskapin (NSL) hankkeessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalousmaan kuivatus tulee ajankohtaiseksi, kun valtaojat kasvavat umpeen ja vedenpoisto heikentyy. Kevät- ja syystulvat panevat valtaojat kovalle koetukselle. Aikoinaan perustettu ojitusyhteisö on usein olemassa, mutta uinuvana. Varsinkin isot ojitushankkeet hyötyvät ojaisännöitsijästä.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Suomalaiskeksintö mahdollistaa käytettyjen turvekasvualustojen kierrättämisen uudelleenkäytettäviksi. Prosessi on nopea ja täysin automatisoitu.
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin-lehti on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
