Maatilan Pellervo on maatilayrittäjän ammattilehti. Sen vahvuutena ovat asiantuntemus ja ajankohtaisuus. Lehti on kattava paketti täyttä ammattiasiaa maatila- ja maaseutuyrittäjille.
Maatilan Pellervo kattaa maatalouden kaikki tuotantosuunnat. Peruslehteä täydentää Eläin-lehti, johon kootaan keskitetysti kaikki kotieläintaloutta käsittelevät ammattiasiat.
Sekä Maatilan Pellervon että Eläin-lehden sisällössä viljelijöiden kokemukset, käytännön esimerkit ja asiantuntijoiden näkemykset auttavat maatalouden ammattilaisen arkea.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Maatiloilla uskalletaan taas investoida. Investoinnin ympärille koottu monialainen tiimi helpottaa rahoituksen saantia ja varmistaa investoinnin onnistumista.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Vanha kansa vietti talven pimeimmän ajan pesäpäiviä. Aurinko pysyi pesässään, joten niin oli hyvä ihmisenkin tehdä. Levätä ja kääntää kylkeä uuninpankolla. Mekin vietimme vuodenvaihteen pesässä, mökillä erämaan reunalla. Teki oikein hyvää katsoa aamulla lämpömittariin ja todeta sen näyttävän enemmän kuin 20 pakkasastetta. Ei muuta kuin laittaa puita kaminaan, kiehauttaa sopat ja kahvit ja ryömii takaisin
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomessa uudet metsätuholaiset, okakaarnakuoriainen ja etelänversosurma, ovat tappaneet mäntyjä viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana etenkin rannikkoalueilla ja saaristossa. Syksyn havainnot vahvistavat okakaarnakuoriaistuhojen runsastuneen eri puolilla Etelä-Suomea.
Mikkolan kasvinviljelytilalla on käytetty vuosien varrella monenlaista kierrätyslannoitetta. Tällä hetkellä tila ottaa vastaan Kiertoravinne Oy:ltä biokaasulaitoksen lietettä.
Suomessa kehitetty kone osaa siirtyä automaattisesti koeruutujen äärelle, arvioida hetkessä koko ruudun sadon, siirtyä seuraavalle saralle sekä palata lopuksi pois työmaalta.
Maan hyvään kasvukuntoon tähtäävät viljelymenetelmät saavat jalansijaa suomalaisilla tiloilla. Perinteikäs jouluolutkin syntyi mallasohrasta, joka on tuotettu uudistavan viljelyn menetelmillä.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Yhä uudestaan kerrotaan kylillä ja konenäyttelyissä varmana tietona, kuinka peltomaan hinta on taas noussut hirmuisesti. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Todellisuudessa peltomaan hinta on pysynyt samalla tasolla jo yli 10 vuoden ajan. Osassa maakunnista se on jopa laskenut kuluvan vuoden 2024 aikana. Esimerkiksi Uudellamaalla tehtyjen vieraiden välisten peltomaakauppojen mediaanihinta oli jo vuonna 2012 keskimäärin 9
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Teknologian kehitys vaikuttaa oleellisesti siihen, miten metsiämme tulevaisuudessa hoidetaan. Tämänhetkisen kehitystyön ytimessä ovat metsäkoneenkuljettajaa avustavat sovellukset, sanoo metsäteknologian professori Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopistosta.
Isojen voimalinjojen alla rehottaa useimmiten horsmaa ja vesakkoa. Talousmetsää sähkölinjojen alustoilla ei voi kasvattaa, mutta moneen muuhun käyttöön ne sopivat. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla etsitään parhaillaan uusia hyödyntämistapoja.
Mikä yhdistää EU:n ennallistamis- ja metsäkatoasetuksia, alkuperäselvitystä ja metsien monitorointia? EU-parlamentin jäsen Elsi Katainen vastaa, että hyvä lähtökohta, mutta epäselvät ja epäreilut keinot.
Metsiemme arvoa ei kiistä kukaan. Sen sijaan, miten niitä tulisi käyttää tai olla käyttämättä – siitä löytyykin sata mielipidettä. Tässä keskiössä metsänomistaja on aika pyörityksessä. On kysymys sekä taloudellisesta lähtökohdasta eli hoidosta ja hakkuusta että ilmastollisesta näkökulmasta eli hiilensidonnasta ja virkistysarvoista. Näitä asioita hämmennetään jatkuvasti monesta suunnasta. Viimeisin suuntaus on entisöinti. Kun menneinä vuosikymmeninä soita
Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennushakkuut omalla korjuukalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.
Kymmenkunta hyllymetriä Pellervo-lehden 125-vuotista sivuhistoriaa pistää miettimään menneitä. Harveneva joukko muistaa lypsylehmän lämpimän maidon maun tai käsikäyttöisen separaattorin äänen. Maalla eläneet tai siellä kesälapsena olleet eivät äkkiä unohda, miltä tuntui työntää sormensa multaan kylvöaikaan, ihmetellä kasvun ihmettä – ja saada lopulta tuore ruisleivänpala käteensä. Tai miltä tuntuu astua paljain varpain höyryävään lantaläjään. Ensimmäinen Pellervon näytenumero
Maatilan Pellervo kertoo maatalousyrittäjien arjesta erilaisilla tiloilla ympäri Suomen. Mitä tiloilla on tehty, jotta voidaan tuottaa hyvää, terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi ja kustannustehokkaasti?
Eläin-lehti on kotieläintuottajan ammattimedia, joka tarjoaa ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja tulevaisuudesta. Se palvelee kaikkia kotieläintalouden aloja, niin maidon, lihan kuin munan tuottajia.
